lehmäkuumetta ja paisunut polvi

Vanhin tyttö räpsäisi sivukuvan jalasta, oli melko sykähdyttävä näky. Ei yhtään ihmetytä kun liikuttelu tekee niin kipeetä. En ole kyllä ikinä nähnyt polvea mikä on noin pallon mallinen. Helmikuussa on deitit kirurgin kanssa, ehkä sitten selviää mikä polvea vaivaa.

Nyt on pahin mahdollinen hetki millekään takapakille. Mitta alkaa olla melko täynnä potemista, pää tahtoo tekemään mutta kroppa laittaa hanttiin. Järjetön lehmäkuume vaivaa. Facebook tarjoili heti aamusta kuvamateriaalia yöllä syntyneestä kyyttövasikasta, siitä se taas räjähti. Nyt äkkiä jalka kuntoon niin pääsen hakemaan omat kyyttömme tontille, tai sen verran kuntoon että pääsis edes katsomaan niitä. Haluan takaisin omavaraiseksi maidon suhteen.

Kylvin lisää tomaattia ja paprikaa, alkaa näyttää taas siltä että hukun keväällä huonoihin taimiin. Vaikka tilanne oman liikkumisen kanssa näyttää siltä ettei oikeasti ole kovin järkevää suunnitella järkkyä määrää hommaa itelleen, silti haluan pitää kiinni normaaleista keväthommista.
Tietysti voisin lykätä uuden kasvimaan tekoa vuodella ja miettiä pottumaan laajennusta kanssa joskus toiste, mutta tässä on vaan mennyt niin monta vuotta niin että hommia on lykätty. Nyt vaan alkaa tuntumaan siltä ettei enää lykätä vaan nyt tehdään ja nostetaan omavaraisuutta isommalle. Kyllähän se tietysti hurjalta kuulostaa omaankin korvaan hankkia kokonaan uusi ja varsin työllistävä eläinlaji samalla kun reippaasti laajentaa kasvien määrää ja lajeja..
Ollaan kohta asuttu tällä tilalla kuusi vuotta, niistä vuosista ja keväistä on kaksi mennyt säästöliekillä raskauksien takia, yksi palkkatöissä, yksi tallia rakentaen ja viime kevät meni säiden puolesta niin pipariksi että kaikki tekeminen jäi vähän vajaavaiseksi. Viime keväänä vaivasi myös vahvasti muuttokuume ja ajatus siitä ettei tähän jäädä kuitenkaan loppuelämäksi, miksikäs sitten kehittämäänkään mitään. Nyt vaan markkinatilanne ja kaikki näyttää niin huonolta että varmaankaan ihan heti ei tästä muuteta, ei näitä paikkoja kuulemma kukaan osta, tehdään sitten sillä ajatuksella että menköön harjoitteluna ja kyllä kai se tekeminen kannattaa jos työnsä hedelmistä edes pari vuotta pääsee nauttimaan

Ritukissa osaa nauttia elämästä, tiskikone lämmittää tiskipöydän mukavan lämpimäksi, siinä on hyvä nukkua päivät. Yöt Ritu nukkuu mun tyynyllä, kiva tollanen karvakissa naamalla kun on röörit täynnä karvaa

Liljallakin on jo vähän isojen tyttöjen tukkaa. Sen saa jo kiinni. 

Olihan taas tapahtumaköyhä muuten tämäkin päivä.