keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Talviunilla

Meinasi torppa ja eläimet jäätyä. Mikähän kumma siinä on kun ei voi ajoissa valmistautua niihin koviin pakkasiin. Onhan se toki lystiä kanniskella olkia ja lämmittimiä vasta sitten kun mittarissa on se -27c, mitä sitä turhaan etukäteen.. Kanalassa, ankkalassa, kalkkunoilla ja riikinkukoilla on kaikilla omissa tiloissaan tupla lämpölamput ja kanalassa lisäpatteri. Tallin vesijohdossa saattolämpökaapeli ja mitä näitä nyt on.. Jos vaan älyäisi ja viitsisi laittaa ne ajoissa päälle. 


Meillä talossa lämmöstä huolehtii öljypoltin, onneksi, olisin varmaan laiskuuttani pakastanut torpan.  tasaisesta lämmöstä huolimatta kissat melkeen jäätyi. 

No kun itsenikin suureksi hämmästykseksi selvittiin hengissä pakkasesta niin sitten melkeen hukuttiin lumeen. Olen huomannut että tämän tontin urheiluhenkisimmät ovat Eppu ja Suru. Ei haittaa kylmä eikä kurja, kunhan vaan pääsee lumitöihin. Odotan kauhulla sitä päivää kun tuo poika tajuaa että lumityöt on sitä synkintä pakkotyöpullaa..


Mun elämän tämän hetkisestä jännittävyydestä kertoo paljon se että olen ihan innoissani riikinkukkopojan pyrstöstä. Odotan laahuksen kasvua kuin lottovoittoa. Noille pitäisi kai parivuotiaana kasvaa se korkeasaaresta tuttu näyttävä peräsin ja sitten voi alkaa odottaa jälkikasvua. Nyt on muutama viikko mennyt niin että kuvaan sen lintuparan tarakkaa päivittäin ja innoissani vertailen kuvia..


Kyllä siinä ihan selvästi on kasvua havaittavissa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti