Joulun aika

 Joulukuu meni niin että vilahdus vaan kävi, tietystihän mun piti tehdä kaikki jouluvalmistelut ihan tosi ajoissa, vaan niin taas kävi että kiire meinasi tulla. Tietysti jos jouluruokien valmistuksen aloittaa teurastuksesta, niin kyllähän siihen aikaa saa tuhrattua vähintään riittävästi. Viikko ennen joulua paloiteltiin kyyttöä, vaikkei se mikään iso ollutkaan, keskenkasvuinen sonninruippana, niin siihenkin saa hukattua aikaa reilusti. Tämä kyyttö mikä nyt teurastettiin, ei ollut meidän omia vaan pihaan ilmestynyt nimetön kummajainen. Nyt on pakkasessa nautaakin pitkäksi aikaa. Enimmäkseen jauhelihana ja suikaleina, sitä on vuosien saatossa oppinut että mikä pakkasesta häviää ensimmäisenä ja meillä se on nimenomaan jauheliha ja sellaiset nopeasti valmistettavat palat ja suikaleet. Isoimmat kimpaleet tuppaa jäämään viimeiseksi. Paripäivää ennen joulua sulattelin valtavan ulkopaistin ja sitä tosiaan syötiin päivätolkulla vaikka syöjiä meillä riittää, yleensä on oman porukan lisäksi vähintään yksi ylimääräinen ruokapöydässä.

Joulurauhaa meillä ei taaskaan tavoitettu sellaisena mukavan seesteisenä rauhan ja levon tyyssijana, vaan kissanpennut ja joulunpinkeät pikkulapset piti tunnelman mukavan puuhakkaana. Onneksi lapset sentään tokenivat kun lahjat oli jaettu ja kissanpennutkin hyytyivät kun kuusi oli kaadettu riittävän monta kertaa. Tänäjouluna ei ihme kyllä ollut tarjolla vesivahinkoja, henkilövahinkoja tai edes sairastavia eläimiä, että kyllä siinä suhteessa rauhallisempi kuin monet viimevuosien joulut.

Joulupäivän makasin sohvalla varpaat kohti otavaa toljottamassa areenaa ja söin maksapateeta niin että ennen ensi joulua tuskin tekee mieli lisää. Tuli ihan mahdottoman hyvä patee sen kyytön maksasta.

Vielä kuukausi ja sitten kissanpojat ovat luovutusikäisiä. 

Muutenkin joulukuu meni hirveässä hässäkässä, lehmärintamalla oli taas vähän tuulista. Nyt meillä on kolme lehmää. Rauha-kyyttö hoivailee naapurista lainattua Sählä-vasikkaa ja hyvin hoivaileekin, kasvaa vasikka kyytönmaidolla niin että kohina vaan käy, tosin Sählä joutuu kyykkäämään polvilleen maitoa saadakseen, on sen verran matalajalkaisempaa mallia tuo varaäitee. alkuperäisen suunnitelman mukaan piti pohjoisesta tulla maitojunalla takaisin kotiin Hulina, se Hilkan isosisko, mutta muutaman käänteen jälkeen Hulina jäi vielä pohjoiseen ja nyt täällä on kaverin vanhempi kyyttö odottelemassa kyytiä pohjoiseen.

Tämän eläinlauman kanssa saa onneksi viettää joulun kotona, ilman koronaakin saa vältettyä kivasti kaikki puolipakolliset sukulaisvierailut. eläintenhoitoon vedoten ei tarvitse kökkiä joulua autossa.

Tapaninpäivän kävelyllä bongasin kasvihuoneenrungon yhden naapurin mailla, siinä kävi sitten niin että keväällä pitäisi raahata se omaan pihaan ja saada askarreltua rungosta kasvihuone. Armas puolisoni oli kovin ilahtunut tästä uutisesta. Tosi yllättävää.