sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Voihan vuohet ja muut sekopäisyydet

Kiitos kylmän ja kurjan kevään sekä edelleen jatkuvien kylmien öiden takia kituvan heinäkasvuston, ponille pukkasi kaviokuumeen. Onneksi lievän ja onneksi poni vaikuttaisi toipuvan, mutta kyllä se kyrsii. Tallissa olisi ollut joutilaampikin poni sairastamaan. 

Koska ei tarvitse tänäkään kesänä treenata niin tilalle voi hankkia lisää töitä. Ollaan suunniteltu jo pitkään vuohien hankintaa. Lypsävä kuttu tai kaksi jotta saa juustoa ja muuta tehtyä omasta maidosta. 


Siinä ne nyt on. Vielä pari lammasta lisäksi niin eiköhän se tästä taas lähde karkaamaan lapasesta. 

Vuohen kestävän aidan rakentaminen taas ei ole mikään ihan vartin homma, eikä lypsytelineen eikä..

Juhannuskin oli ja meni, enimmäkseen sen kipeän ponin kanssa melskatessa mutta tuli sitä jotain muutakin tehtyä. Eppu sai oman pienen vihdan ja vaahtokarkkeja saunaan. 


Muutama makkara tuli tehtyä. 


Ja lopun aikaa lorvittua. 


Yksin täällä ei tarvitse lorvia. Jokaiselta nurkalta löytyy seuraa. 


Varsa kasvaa hurjaa vauhtia. Eläinlapset onkin ainoat mitkä kasvaa. Kasvukausi on ihan onnettoman paljon myöhässä. Ainoat mitkä vielä satoa tekevät on retiisi, salaatit ja yrtit. Surkeeta. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti