keskiviikko 19. helmikuuta 2014

kalkkunat kylppärissä

Mä niin tiesin tän! onnelassa alkoi alamäki ja varsin jyrkkä sellainen. Mies lähti eilen hakemaan paria uutta tipua kanalaan, ihan viattomasti ja vihellellen poistui tiluksilta ja lupasi palata ajoissa että pääsen lähtemään keskitysleirille (eli hassun hauskaan nimeltä mainitsemattomaan lapsille suunnattuun liikkumispaikkaan) ilman pikkujäbää. Onneksi pikkujäbä on liian pieni älytäkseen vaatia pääsyä mukaan, näin välihuomautuksena todettakoon..

No tulihan se takasin sieltä mutta niin viimetipassa etten oikeen ehtinyt kartottaa tilannetta. Uusien tipujen lisäksi se roudasi pirtin nurkkaan muutaman pupun (vetosi siihen että tyttäremme on vonkunut jänistä tai marsua ja jänesten omistaja lähes pakotti miehen ottamaan nää talttahampaat völjyyn, jepjep). Jänekset on Pekka, Antonio ja Sauli, ihan ok ja tyttökin hajosi riemusta pähkinöiksi. Noh sitten päästiin kliimaksiin, viimeinen loota biojäteastian peräloosterista kantoon ja kylppäriin. Lootasta paljastui kolme melko harmittoman oloista siivekästä jotka mies esitteli viiriäisiksi. No ei siinä, kahviteltiin siinä viihdekeskuksessa akkain kanssa ja oikeen onnittelin itteäni kun miehellä ei riittänyt rohkeus uhmata mun ehdotonta eitä koskien kalkkunoiden hankintaa vaikka niitäkin siellä olisi kuulema ollut tarjolla.. ja vitut! illalla mies tunnusti sitten alahuuli väpättäen ettei ne mitään viiriäisiä ole vaan niitä perkeleen kalkkunoita, niitä kerrostalon kokoisia thanksgivingkalkkunoita, petoja suoraan saatanasta. Epäilen että seuraavaksi meidän leppoisaan lemmikkikatraaseen liittyy ehkä alligaattoreita tmv. mukavaa.

Koska ne kalkkunat on vielä lapsia niin ne asuu kylppärissä, mä oon nyt jo hiestä märkänä kun tiedän että mä joudun siirtämään ne pedot pois sieltä päästäkseni suorittamaan puhdistautumisriittiä sinne. mä pelkään kalkkunoita ihan kuollakseni.

Aloitettiin tyttöjen kanssa uusi perinne, kiitospäivän vietto. Toivon että ko. juhlapäivää vietetään ihan tässä lähipäivinä niin ei tarvitse pitkään elää tässä kauhun tasapainossa, itselläni ei ole vielä ollut tarpeeksi rohkeutta googlettaa koska sitä kalkkunaa syödään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti