Lasten oma lehmä

 Hulina tuli takaisin kotiin ja palasi välittömästi lasten suosikkilehmän asemaan. Hulinahan tuli meille aikanaan Rauhalehmän kylkiäisenä. Rauha tuli varsakaupassa vaihdokkina kun silloin jalkani katkaistuani oli pakko vähentää hevosia. Varsa lähti jo syksyllä uuteen kotiin ja sovittiin että haetaan Rauha sitten keväällä kunhan ensin opettelen kävelemään. Keväällä sitten lähdettiin hakemaan lehmä kotiin ja muutaman käänteen jälkeen pakattiin traileriin sille kaveriksi sen edellisenä syksynä syntynyt vasikka, eli Hulina. Rauha oli silloin jo siemennetty ja siitä syntyi seuraavana jouluna Hilkka. Hilkka kun kasvoi ja Rauhakin oli taas siemennetty, alkoi tilat käymään vähän ahtaiksi ja siinä kohtaa Hulina matkasi kohti pohjoista. Hulina oli silloin isänsä ainokainen olemassa oleva jälkeläinen ja sen piti tehdä monenmonta vasikkaa jatkamaan tätä sukua. Hulinaa ei kuitenkaan saatu tiineeksi ja päädyttiin vaihtamaan Hilkka Hulinan tilalle pohjoiseen.

Muutamien ajoitusongelmien seurauksena Hilkka ja Herkko lähti jo marraskuussa ja Rauha olisi jäänyt yksin, sille sitten lainattiin kaveriksi naapurista muutaman päivän ikäinen ay-vasikka Sählä. Sählälle ostin maitojauheet ja tuttiämpärit valmiiksi. Ensimmäisenä iltana sain juotettua sille tuttiämpäristä Rauhasta lypsettyä maitoa, seuraavana aamuna ei enää kelvannutkaan ja olin ihan satavarma että nyt se vasikka kuukahtaa käsiin kun kerran syömättömäksi ryhtyi. Väkisin tungin tuttia suuhun ja meinasin jo soittaa naapuriin että nyt mä sen vasikan sain vikaantumaan. Aloin sitten kuitenkin Rauhaa lypsämään ja ensimmäisellä kopaisulla selvisi syy Sählän syömättömyyteen, Rauha oli sen ottanut omakseen. Siitä alkaen Rauha on sitä hoivaillut eikä sitä haittaa että Sählä on ihan kohta yhtä korkea kuin hän itse. Vaikka tässä on nyt ollutkin Rauhalla muitakin seuraneitejä, ei Sählää ole silti palautettu, hoivailkoon Rauha vasikkaansa.

Nyt sitten tuli Hulina takaisin ja lapset olivat kärppänä sen kimpussa. Hulina on aina ollut sellainen lasten lemmikki, muutenkin vähän kummajainen. Pienenä se tunki hiekkalaatikolle lasten kanssa ja pelasi se Epun kanssa jalkapalloakin. Kiltti Rauhakin on mutta Hulina on siitä vielä pykälää pitkämielisempi versio. Harmi sinänsä ettei sitä saada tiineeksi, siitä olisi varmasti tullut tosi kiva lypsylehmä.