Kasvihuoneessa kasvaa nätisti yrtit, kurkut, kesäkurpat ja pavut. Tomaattia en laittanut ollenkaan kun taimet joutuivat terrori-iskun uhreiksi. Ollaan sitten ilman.
Paavoponin talvehtiminen varmistui, se lähtee taas isolle kirkolle, loistava homma! Ei sitä talvella jaksa niin riehua ja sen liikutus luultavasti jäisi turhan epäsäännölliseksi. Mauno sen sijaan urheilee reippaasti ja ihokin on suunnilleen pysynyt ponissa kiinni. Ei huono, vuosi meni että löytyi sopivat suitset, loimet, vyö.. satula onneksi löytyi kivuttomasti.
Kanat munii niin että me hukutaan niihin, arat tekee sellasia sympaattisia minimunia, vaaleanvihreitä väriltään. Kalkkunat vois alkaa kans munimaan ja ihan parasta olis jos ne vielä hautoiskin, saatais pikkukalkkunoita joskus jopa myyntiin asti. Ehkä sitten joskus kaukana kaukana tulevaisuudessa.. Olishan se huikeeta edistystä jos tämä eläintarha joskus tuottaisi jotain, ei nämä koskaan tule voittoa tuottamaan euroakaan mutta jos joitain senttejä niiden omiin ruokakuluihin.. Mistä mieleeni tulikin tämä eläintenpidon se toinen puoli, ajattelin nimittäin kokeilla yrttikukkoa. Arakanoissa on liikaa kukkoja ja niitä pitäisi alkaa syömään, ajattelin parille onnekkaalle syöttää ankarasti yrttejä ja testata ko. ruokavalion vaikutuksia lihan makuun. Katsotaan.
Noita kalkkunoitahan ei ole kuin kolme, Danny ja kaksi Armia.
Kissalapset kasvaa ja villiintyy, alle kuukausi niin harmaa lähtee maailmalle, Musta Mervi jää meille. Tulin heikkona hetkenä luvanneeksi tytölle että se voi jäädä. Musta on hyvää vauhtia tulossa kissamummo.
Loppukevennyksenä prinssitukkainen poika isoissa saappaissa. Vielä on iskällä vähän isompi jalka kuin pojalla. PikkuJäbällä on niin huikeet kiharat että se on nykyään prinssitukkainen poika.
