maanantai 22. toukokuuta 2017

Fiilistelyä

Aika kivaa. Nyt on ahistuskäyrä taittunu alamäkeen. Selkä kiukuttelee ja käsissä on rakot, mutta melkeen kaikki myöhässä olevat istutukset on saatu tehtyä. Saattaa olla että maakellarisuunnitelmien kanssa lykkää paniikkia. 

Lilja osallistuu. Ensi keväänä sekin pääsee jo istuttamaan. 

torstai 18. toukokuuta 2017

Kiirettä

Joku laiska jätti syksyllä kasvimaat oman onnensa nojaan. No olihan siinä vastasyntynyt Lilja, Mikon leikkaus ja muutama muu syy. Nyt onkin sitten piisannut puuhaa senkin edestä. Laajennetaan myös aika reilusti kasvimaita, jankkosaven muokkaus on kyllä sellasta hommaa että tietää kääntäneensä. Onneksi palanutta lantaa on niin paljon ettei kesken lopu. 


Liljakin osallistuu. 


Sitten on vielä noita pikkulaatikoita ja kasvihuone. 
Tomaatintaimet on huonoja. Saas nähdä kuinka niiden kanssa käy, mahtaako tulla ollenkaan tomaatteja. 

Sitten se kaikki muu mikä vie aikaa. Ollaan lopetettu oikeastaan kokonaan leivän ostaminen. Teen tavallista ruisleipää, ruisvuokaleipää (sellaista missä on osaksi vehnää ja leseitä), focacciaa, pataleipää ja patonkia tai sämpylöitä. Ruisleipää tai vuokaleipää teen parikertaa viikossa ja vaaleaa leipää (tai pullaa tai muuta makeaa) melkein päivittäin. Vuokaleipään Eppu on innostunut jauhamaan kahvimyllyllä kokonaisista rukiin jyvistä karkeaa jauhoa. 



Nyt on vielä lisäksi joku hinku tehdä tuorejuustoja. Kaikkeen tämmöiseen saa upotettua uskomattoman monta tuntia aikaa. 

Tipuja ja kaninpoikasia tulee myös, kaneja enempi. Linnuilla on ollut vähän huono kevät, johtuneeko kylmistä ilmoista vai mistä. Munat ei meinaa hedelmöittyä ja liian moni menee kesken. Mutta onhan tässä vielä kevättä jäljellä. 

Tamman varsomista olen alkanut myös valvomaan. Sillä on vielä pariviikkoa laskettuun aikaan, mutta merkkejä on jo ollut sen verran että käyn jonkun kerran yössä sitä katsomassa. On se jo niin iso että varmaan varsoo jättiläisen. 


maanantai 1. toukokuuta 2017

Vappuruokaa

Passattiin nakit ja perunasalaatti. Ostettiin   Parisen kiloa nasua, tarkoitus oli tehdä makkaraa. Ehdin jauhaa silavan valmiiksi kun avasin lihapaketin. Unohtu siinä kaupassa taas se että ihan aina noi ei ole syömäkelpoisia ja yleensä avaan kaikki pakkaukset ennen kuin alan tekemään ruokaa. 

Meiltä on kauppaan 20km, eli pilaantunutta elintarviketta ei pääse vaihtamaan välttämättä ihan heti. 

No se nasu haisi sellaiselle ettei siitä ollut enää kuin roskiksen täytteeksi. Kun kerran se silava oli jauhettu, paprika, valkosipuli ja persiljakin silputtu niin tartti keksiä joku hätäratkaisu. Laitoin ihan tavallista naudanjauhelihaa jatkeeksi. 

Lopputulos muistutti hätkähdyttävästi suoleen tungettua lihamureketta. 



Tulihan kokeiltua. 

Pysyäksemme samanlaisessa pötkylämuodossa, jälkkäriksi paistoin joitain kymmeniä churroja.