Kiirettä

Joku laiska jätti syksyllä kasvimaat oman onnensa nojaan. No olihan siinä vastasyntynyt Lilja, Mikon leikkaus ja muutama muu syy. Nyt onkin sitten piisannut puuhaa senkin edestä. Laajennetaan myös aika reilusti kasvimaita, jankkosaven muokkaus on kyllä sellasta hommaa että tietää kääntäneensä. Onneksi palanutta lantaa on niin paljon ettei kesken lopu. 

Liljakin osallistuu. 

Sitten on vielä noita pikkulaatikoita ja kasvihuone. 

Tomaatintaimet on huonoja. Saas nähdä kuinka niiden kanssa käy, mahtaako tulla ollenkaan tomaatteja. 

Sitten se kaikki muu mikä vie aikaa. Ollaan lopetettu oikeastaan kokonaan leivän ostaminen. Teen tavallista ruisleipää, ruisvuokaleipää (sellaista missä on osaksi vehnää ja leseitä), focacciaa, pataleipää ja patonkia tai sämpylöitä. Ruisleipää tai vuokaleipää teen parikertaa viikossa ja vaaleaa leipää (tai pullaa tai muuta makeaa) melkein päivittäin. Vuokaleipään Eppu on innostunut jauhamaan kahvimyllyllä kokonaisista rukiin jyvistä karkeaa jauhoa. 

Nyt on vielä lisäksi joku hinku tehdä tuorejuustoja. Kaikkeen tämmöiseen saa upotettua uskomattoman monta tuntia aikaa. 

Tipuja ja kaninpoikasia tulee myös, kaneja enempi. Linnuilla on ollut vähän huono kevät, johtuneeko kylmistä ilmoista vai mistä. Munat ei meinaa hedelmöittyä ja liian moni menee kesken. Mutta onhan tässä vielä kevättä jäljellä. 

Tamman varsomista olen alkanut myös valvomaan. Sillä on vielä pariviikkoa laskettuun aikaan, mutta merkkejä on jo ollut sen verran että käyn jonkun kerran yössä sitä katsomassa. On se jo niin iso että varmaan varsoo jättiläisen.