kasvihuone inspiraatiota odotellessa, lykätään tähän kasa kuvia epäloogisessa järjestyksessä ja väliin sekavaa selitystä.
Mulla on aina olevinaan loistavat suunnitelmat aikatauluineen, sitten tulee joku muuttuja kaatosateen, jonkun eläinhässäkän, laiskuuden tai lapsiasian muodossa.
Tuossa alla on yksi niistä muuttujista, alaotsikolla eläinhässäkkä. Esko-pukki tuli kyläilemään kuttujen tykö, tottakai päivän varoitusajalla, perunan istutus vaihtui lennosta pukinhakureissuun. No nyt ne on jo potaatitkin maassa ja Eskokin tuntuu viihtyvän mainiosti kuttujen kanssa. Noi sarvet vaan on kaikessa jyhkeydessään melko kunnioitusta herättävät.
Lehmät ja hevoset ovat päässeet laitumelle. Vähentää kivasti lapioitavan kakan määrää kun sisällä on yön vain hevoset. Nyt jalkakin alkaa olemaan siinä mallissa että olen pystynyt ratsastamaan ihan säännöllisesti, pyrkimys olisi tietysti melkein joka ilta, toteutus on kuitenkin noin nelisen kertaa viikossa, parempi sekin kuin ei ollenkaan. Onneksi hevoset ja kuski ovat yhtä rapakunnossa.
Lehmien piti sen alkuperäisen loistavan suunnitelman mukaan mennä laitumelle tuohon tien toiselle puolelle, siinä on naapurin metsittynyttä peltoa ja kaikenlaista närettä enemmän kuin riittävästi noille kolmelle lehmälle. Sitten ajattelin uudestaan, mitään aitaustarvikkeita ei oikeastaan ole ylimääräisenä, eikä akkupaimentakaan. Näreikön aitaukselle olisi kertynyt liikaa hintaa, ottaen siis huomioon sen että kyseessä olisi ollut mahdollisesti vain yhden kesän lysti. Myöskään vesien raahaaminen läpi kesän tuon parinsadan metrin matkaa ei kuulostanut yhtään houkuttelevalta. Totesin että jos nuo sopivat talvet asumaan melkein sylikkäin, mahtuvat ne luultavasti samalle laitumellekin. Laidunta on reilu parihehtaaria, laiduntajia kolme perinnelehmää ja kaksi hevosta jotka laiduntavat rajoitetusti päivät.
tuossa kun seisoo vierekkäin lehmä ja poni, voisi äkkiä kuvitella että poni on norsun kokoinen, oikeasti poni on 145cm korkea ja lehmät kääpiöitä.
Kaiken sen kasvimaan kääntämisen, kylvämisen, kevätjuhlissa juoksemisen ja muun turaamisen lisäksi täytyy tietysti syödäkin välillä. Nyt raaskittiin vihdoin hankkia savustuskaappi. Selailin nettiä kaivellen kuvia ihmisten itse tekemistä savustuskaapeista, lopulta kuitenkin muutin tämänkin hienon suunnitelman lennosta. Mikon työlistalla alkaa olla sellainen ruuhka että itsetehden savustuskaappia joutuisi odottelemaan tovin jos toisenkin, haettiin se sitten kaupasta. Ensimmäisenä kaappiin laitettiin 1,6kg kalkkunan kuljinta. Oli kyllä herkkua.
Tuli meille uusi kissakin, Veltto-Elvi. Tuo on jonkun hylkäämä lemmikki, asunut vuoden tutun tutun pihalla. Tuotiin meille vähän niinkuin sillä ajatuksella että josko tuo kissaneiti voisi Päivi-kissan kaverina harventaa hiiriä ja rottia. Veltto-Elvi tuotiin sisään ja se kävi makaamaan sängylle, siitä alkaen se on lähinnä vaan maannut, se rakastaa rapsutuksia ja sylissä olemista (oliskohan ollut jonkun vanhuksen seurana ja sitten on vanhus viety ja katti dumpattu pihalle?), mutta ulos se ei tahdo, sisäsiistikin se on eli mikään pakkohan sen ei ole ulos mennäkkään. Että se siitä rotantapposuunnitelmasta.
Eppu ja pellavamaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti