perjantai 27. tammikuuta 2017

mä olen niin hygge

Oi sentään, mähän seilaan ihan trendien aallonharjalla. Kotoilu, downshiftaaminen, hyggeily ja mitä nitä nyt oli. Ihan parasta, mä voin kaikessa rauhassa kaamosmasentua venyneissä verkkareissani tohon mutapellon laitaan ja olla samalla niin tätä päivää. Villasukat löytyy, slowfoodia ja kotiruokaviritelmiä syödään jatkuvasti (oikeasti lähin pikaruokapaikka on 20kilsan päässä ja lattioiden kylmyys vaatii villasukat kesät talvet).

Teekuppi ja viltti on kanssa käytössä, sohvan takana on ikkuna mistä vetää niin ikävästi että joku käärinliina on kiva olla sohvalla lämmikkeenä.

Ylipäänsä kun kauppaan on niin tolkuton matka ettei sinne viitsi kertaa viikossa useammin lähteä, tulee hyggeiltyä ihan huomaamattaan, siis enempi kyllä kesällä. Aika vähän näin tammikuussa löytyy kasvimailta syötävää tai ojan pientareelta villiruokaa vai hortaksiko sitä kutsuttiin kun syödään rikkaruohoja.

Rikkaruohoista tulikin mieleeni että nyt täytyy ihan oikeasti muistaa panostaa nokkosten ja muiden säilöntään ens talveksi.

Siemeniä olenkin jo alkanut vähän katselemaan sillä silmällä... ai kauhee taas. tomaatit ja paprikat voisi laittaa jo, ei puutu kuin multa. Mulla on vaikka ja mitä ihania tomaatin siemeniä ja ja ja .. nyt vaan täytyy yrittää pitää joku tolkku siinä hommassa. Mikäli kesä on samanlainen kuin muutama edellinen, voi ne taimet nakata suoraan kompostiin.

Ja kurpitsat, nyt aijon tehdä oikeasti kunnolliset kurpitsapenkit, palanutta lantaa on niin jotta piisaa. Verkkojakin on kasvien suojaksi. Viime kesänä nekin kasvoi tosi huonosti, oli kylmää ja kurjaa, raskauden takia olin niin huonossa hapessa etten jaksanut tehdä niille kunnollisia kasvupaikkoja ja lopulta yöpakkaset veivät ne kurjakkeet mitä ankat ja hoitamattomuus eivät ehtineet tuhota. Kun vaan olisi enemmän säilytystilaa. Kellari olisi parasta ikinä.

Oho, mites tää lipasahti hyggeilystä kasvimaasuunnitelmiin.

Oli mulla joku ajatus tosta hyggeilystä mutta ajatus pääsi katkeamaan kun Lilja heräsi päikkäreiltä kesken kirjoituksen, Eppu hölmöili taustalla minkä ehti. Kaatoi koirien vesiastian ja syötti talon viimeiset leivät koiralle.

Ehkä yritän illalla uudestaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti