Kiristyy, sekä pakkanen että hermot.

Saatiin tosiaan sitä lunta sitten ihan riittävästi. Ne jotka edelleen fiilistelee niillä ihanilla kinoksilla ja kimmeltävillä hangilla (plus teemuki ja filtti kuvauksellisesti aseteltuna), on joko hulluja tai sitten he asuvat kadehdittavan mukavasti kerrostalossa ja pääsevät kulkemaan kauppaan ja töihin maanalaisia käytäviä pitkin. Olen hetkittäin niin kateellinen että kirveltää.

Kuten kuvasta näkyy, alkaa kasvihuoneen katon lumitilanne olemaan vähintäänkin arveluttava. Piti ryhtyä toimeen mutten joutuu aloittamaan kasvihuonekauden kantamalla kasvihuoneen katto ulos. Mulla oli verkkarit, pilkkihaalari ja turvakengät. Lunta polveen. Pilkkihaalareissa ei näemmä ole samoja loistavia ominaisuuksia kuin lastenhaalareissa. Ekana tuli mieleen se jalan alle tuleva kumilenksu. Se tuli mieleen välittömästi kun poistuin kolatulta reitiltä. Jokaikisellä askeleella kun upotin kinttuni kinokseen, nousi sekä haalarin että verkkareiden lahkeet polviin.

Seisoessani kinoksessa paljain säärin ja pudottaessani lunta katolta enempi itseni päälle kuin ohi, havaitsin hallitsevani huomattavan laajan sanavaraston kirosanoja (myös vierailla kielillä). Mitäpä sitä ei tekis rakkaan harrastuksen puolesta.

Ei vissiin tehny hyvää tuolle edelleen poikkinaiselle jalalle kylmähoito. Siinä on jotain hermohässäkkää ollut ja nyt ton hankisession jäljiltä tuntuu arpikohdissa sellasta ikävän sorttista polttelua.

Nyt kun on pidellyt vähän reippaampia pakkasia, on talotekniikkakin päättänyt alkaa ilmoittelemaan itsestään. Suihkussa käyminen piristää ihan eritavalla kun lämminvesivaraajasta hajoaa joku onneton palikka. Se onneksi korjaantui jo seuraavana päivänä kun vikaantunut palikka löytyikin yllättäen tukusta suoraan hyllystä. Kaivokylmä vesi on nimittäin melko vilakkaa, tulee tukkakin syväpuhdistettua kun saippuoinnin ja huuhtelun välissä käy hellalla lämmittämässä pesuvedet. Koska kiukaan olisi pitänyt hajota jo vuosia sitten, oletan että se leviää ihan just kohta. Jos korjaamisen sijaan hankitaan uusi, tahdon sellaiset vesisäiliöllisen mallin.

Öljypoltin sammuilee vähän väliä. Säästäähän se tietysti öljyä, vaan vähän kirpasee nousta vällyjen välistä aamusella kun poltin on päättänyt sammua joskus alkuyöstä. Seuraavassa kodissa on oltava leivinuuni keskellä sitä minikokoista mökkiä. Keittiö makuualkovilla on just riittävän kokoinen. Niin että ylettyy aamusella tekemään tulet sängystä käsin eikä tarvitse lähteä tarpomaan taloa ympäri päästäkseen pannuhuoneeseen tappelemaan polttimen kanssa.

Taikinanjuuretkin välillä vähän ihmettelee kun paleltaa.

Kyllä se kevät sieltä varmaan juhannuksena viimeistään tulee.

Läppärikin lähti tohtoriin. Kovalevy kuulema kipeänä. Puhelimen appikin vikaantui, eli pystyn kirjoittamaan ainoastaan tällä ikivanhalla puhelimella selaimen kautta.