sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Kevät, vaikka väkisin.

Puin pilkkihaalarin päälle kun oli pakko mennä ulos. Olen nyt koko viikonlopun ollut ihan umpijäässä. Ei tullut hiki, ei edes lämmin. Tehtiin risuhommia ja muita perusjuttuja. Pihoja yritän siivoilla, aidat on ihan palasina ja multaakin pitäisi kärrätä. Luulen että joku tauti tekee tuloaan kun paleltaa, kolottaa ja laiskottaa.

Mutta se kevään merkki. Meillä se on silloin kun linnut lasketaan tarhoihin ekaa kertaa talven jälkeen. Ankat ja kalkkunat pääsee ulos talvellakin hyvillä keleillä, mutta ne ulkoileekin vapaina ja on sään kestävämpiä kuin nuo muut. 


Naattipäät ihmeissään. Oli vähän ääntä kun fasaanit, kanat ja nämä vaihtoivat kuulumisia. 


Sitten tuli sumu ja maisema muuttui taas niin ankeaksi. Aitatyömaakin edistyi ihan onnettoman vähän. Jäiseen maahan on paha pystyttää tolppia. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti