sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Kotivoin valmistus, ihanan helppoa

Voin tekeminen on ollut työnalla jo jonkun tovin. Saatiin separaattorikin hankittua muutaman käänteen jälkeen. Iänvanha separaattori kaunisti (osittain)laatikossaan ruokailutilaa melko pitkään. Aina tuli jotain muuta, eikä ehditty tutustumaan värkin sielunelämään. Sitä muuta on taas piisannut tällä tontilla niin että loppuu tunnit päivästä kesken. No mutta nyt päätettiin ryhtyä toimeen. Mittavan puhdistus operaation jälkeen kaivettiin jostain kansallisarkistosta kokoamis- ja käyttöohjeet. Netistä löytyi video missä karjalaismummo separoi maitoa sutjakan sukkelasti, linnut lauloi ja homma näytti epäilyttävän helpolta.


Kotivoin valmistaminen on kaikkien ohjeiden mukaan ihan naurettavan helppoa.


Lypsetään lehmä.

Separoidaan maito.

Vatkataan kermasta voita.

Aivan niin.

Lypsy sujui kivasti, niin kuin se aina sujuu tuon meidän mallikelpoisen lehmän kanssa. Sitten alettiin syöksyä rotkoon. Päätettiin odottaa että lapset nukkuu, odotettiin siinä vähän jotain muutakin että kello on varmasti riittävästi. Kaiken sujuvan tekemisen perustahan on myöhäinen ajankohta, väsymys lisää tunnetusti suorituskykyä ja ajattelun sujuvuutta.


Separaattori kyökinlattialle töröttämään, lämmitin mahtipontisesti useamman litran maitoa, tämä on niin helppoa hommaa ettei tarvitse harjoitella millään pikkutilkoilla.

Mikko veivasi separaattorin käyntiin, kaadoin maidon säiliöön ja kun härveli saavutti riittävät kierrokset, avattiin hana. Tässä kohtaa maidon piti kulkea siihen johonkin juttuun mikä erottaa kerman ja kurrin eri suppiloiden kautta omiin astioihinsa (opetusvideolla oli tottakai kukallinen kermakannu).

Niistä suppiloista sitten lirahtikin ihan sopuisasti pikkutilkkaset kunnes se masiina päätti sakata, veiviin ilmestyi ihan älytön vastus ja maitoa alkoi tursuamaan jokaisesta mahdollisesta raosta suoraan keittiön lattialle. Onneksi hanan sulkeminen sentään esti koko säiliön tyhjentymisen eikä menetetty kaikkea maitoa kerralla.


Kokeiltiin uudestaan, sama tulos. Tässä kohtaa oli jo vanhin lapsistakin hälytetty moppaamaan maitoa lattialta.

Mikko purki värkin, kokosi sen uudelleen ja taas ryhdyttiin (itse avasin siiderin tässä vaiheessa), kello luonnollisesti lähenteli jo puolta yötä. Nyt saatiin jo jokunen desi kermaa oikeasta tötteröstä. Taas purkaminen, kokoaminen, lisäohjeiden kuukkelointi ja muut manööverit. Näitä sitten toisteltiin ja lopulta saatiin puolisen litraa kermaa kippoon ja huomattavasti isompi määrä maitoa pitkin pöytiä ja lattioita.

On muuten kohtalainen homma tollasen separaattorin puhdistaminen, samoin keittiön lattian.

Kerma kaappiin kylmenemään ja nukkumaan.

Seuraavana päivänä yritin etsiä monitoimikoneeseen sitä sellaista pallopääosaa, no en löytänyt. Suunnitelma oli siis sellainen että kone vatkaa kerman voiksi ja mä katselen vierestä.

Sujuuhan se sähkövatkaimellakin, käsistä vaan tuppaa lähtemään tunto, siitä jääkaapissa olleesta kermasta oli myös osa mystisesti kadonnut, kuulemma myslin sekaan. Ei ollut mikään parin minuutin homma. Täytyy jostain löytää sellainen veivattava voikirnu.


Voin pesu ja suolaus olivatkin ainoat suunnitelman mukaan sujuneet osuudet. Onhan sekin jo jotain.

Hyväähän se oli, kaiken tuon tösäämisen jälkeen olisi kyllä ollut ihan älytön pettymys jos se olisi ollut pahaa. Leivoin leivän ja syötiin suurin osa köntistä samoin tein lämpimän leivän päällä. 



Mä kyllä luulen että tämäkin on sellainen homma mikä vaatii tuhannen toiston verran harjoitusta ennen kuin se alkaa sujumaan sillain karjalaismummomaisesti vihellellen.

Onhan se kuitenkin ajatuksena ihan lohdullinen että satavuotiaana voi takana olla niin monta harjoituskertaa että ollaan voinkin suhteen omavaraisia.

8 kommenttia:

  1. Nyt kyllä kuulosti niin kivan yksinkertaiselta hommalta, että eikun lehmä kauppalistalle jne... :)
    -Inkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kannattaa lähteä lehmäkaupoille! Saa ainakin sellaisia voimaannuttavia epäonnistumisia roppakaupalla ;)

      Poista
  2. Mahtava kylla tama sun blogi! Loysin sen pari paivaa sitten ja heti luin ahmimalla kaikki tekstit, suurella ilolla ja mielenkiinnolla. Itseakin kylla kutkuttaisi omavarainen elo, maalaistalon tyttona jo siihen makua saaneena. Talla hetkella ei viela ideaalit olosuhteet sellaiseen elamaan mutta saatiin ainakin naapurilta vahan maata lainaan vihannesten kasvatukseen. Ja tama on innostanut minua myos jatkamaan omaa blogiani muutaman vuoden tauon jalkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos tykkäsit!
      Kyllä tällainen omavaraisuuspuuhastelu on hauskaa ja joskus jopa ihan palkitsevaakin. On sekin jo paljon jos saa jotain omia vihanneksia kasvatettua. Siitä sitten aikaa myöten kehittää sitä omavaraisuutta haluamaansa suuntaan.

      Poista
  3. Voin teko helppoa. Tein vispikermasta Arlan ja kokkelipiimästä. Kermaviili käy. hapatin kermat ja kokkelipiimän. Seuraavana päivänä otin lämpimästä pois ja laitoin jäähtymään jääkaappiin. Heti sieltä otettuani sen vatkasin yleiskoneella niin kauan kuin kermasta eroittui hera. Menee noin 20 min suunnilleen. Erottunut voi tarttuu vatkaimeen mutta annan sen olla siinä ja käytän heran muihin ruokiin. Sitten laitan vatkauskulhoon voin ja pyöritään voita niin kauan vettä vaihtaen että se on kirkasta. Voi on yhä vatkaimessa kiinni ja sen siitä irroitan. Laitan eri astiaan ja kun ei ole voimuottia niin laitan maitopurkkiin voin ja välikerroksiin suolaa. Töpsyttelen pulkalla voin tiiviiksi maitopurkkiin ja laitan jääkaappiin kovettumaan lisää. Kun tarvitsen voita revin maitopurkkiin ja otan voin käyttöön. Mielestäni voin teko on helppoa yleiskoneella ja voi mahtavan hyvää. Käytän Arlan tuotteita koska siinä ei ole karrageeni lisäainetta joka saattaa vatsat kirjalle ja kenties aiheuttaa syöpää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tämä sinun tapa on monelta kantilta katsottuna huomattavasti parempi ja helpompi kuin minun. Vähemmän sotkua ja rahanmenoa :D

      Poista
  4. Mistä olet tuon separaattorin hommannut? :)

    VastaaPoista
  5. täällä myös laskettiin eilen maitoa separaattorilla ja kirnupiimä on hellalla happanemassa samoiten kerma kun joku neuvoi että kermää on hapatettava 4 pv huoneen lämmössä ennen kuin siitä tulee kunnon kermaa, no tämä on vasta testausta olisi tarkoitus pitää elokapinassa (myyjäisissä) näytös voin teosta ennen vanahhaan.Harmi kun mulla ei ollut siideriä vichyvettä vaan. on muuten raskas saada separaatttori vauhtiin. Mutta teidän kokeilusta sain hyvät naurut.

    VastaaPoista