Tipuja pukkaa

Kana heittäytyi toimeliaaksi ja päätti tekaista samalla vaivalla 17 tipua. Onhan vilskettä.

Hevosia on taas tallissa kolme, kun yksi lähti takaisin helsinkiin, salaa haaveilen kahdesta hevosesta. Työtä kun tuossa yhdessä virkaheitossa piisaa enemmän kuin noissa kahdessa muussa yhteensä..että voikin olla hevosella sietämättömät tallitavat. Kehtaavat vielä väittää että tammat olisi siistejä. Ei ole, mun talliin ei enää tule suomenhevosta, saati tammaa. Tulevaisuudessa pelkkiä idänihmeitä kiitos mulle. Niin ja yksi eurojackpotti kans mulle! maneesi olis nimittäin kiva.

Huomasin taas syksyn tullen lievän remontointi-innostuksen heräävään, alakerran ylimääräinen huone olis just täydellinen kirjasto. Vessasta voisi poistaa sen vahvan silja serenade-vaikutelman ja kylppäri olis kiva uusia. Taas kaivataan sitä jackpottia.

Nyt tarttis mennä keksimään jotain päiväruokaa, piti syödä kanaa tänään mutta kiireessä päivällinen unohtui eloon. Huomenna sitten kanaa.

aika rientää

Eikö niin sanota et aikarientää kun on kivaa? mulla oli ajatus kirjottaa aktiivisesti asioita, reseptejä ja muita muistamisen arvoisia juttuja että itse muistaisin että mitä tapahtuu. Aika vaan menee niin lujaa että tahtoo unohtua.

No ei siinä.. Syksy on taas, tervetuloa kaurismäkeläinen melankolia ja torpan lämmityskulut. tervetuloa heinien rahtaaminen, hevosten loimittaminen, jäätynyt kenttä ja pimeys. hurraa! mikäs sen hauskempaa. Koululaisella on syysloma, viikko isollakirkolla tekee ihmeitä ja saa taas maalaiselämän masentamaan entistä enemmän, täällä kun ei ole katuvaloja, kauppoja eikä juurikaan kavereita tarjolla (tai on niitä kavereita mutta se tarkottaa kuskaamista mulle). Itsellänikin näin syksyisin tuppaa vilahtamaan mieleen että jos kuitenkin muualla olisi mukavampaa asua? mitä hittoa täällä pimeässä, kylmässä ja kalliissa suomessa kökkimään? ajattelin kökkiä täällä just niin kauan että PikkuJäbä vähän kasvaa, ei houkuta ajatus ulkomaille muutosta ihan noin pienen kanssa.

Miehen kanssa heitettiin yhden yön vanajanlinnan reissu, ihan parhautta. Hämeenlinna on kiva ja kaunis kaupunki. Parasta on kun saa syödä ruuan lämpimänä, kahvin kuumana ja tehdä ne molemmat istuen paikallaan. Ei me Hämpässä mitään ihmeitä ehditty tekemään, museoita kierrettiin ja käytiin muuten vaan kävelemässä. Ehdottomasti kyllä mennään uudestaan vanajanlinnaan.

Eläinosastolla on taas tapahtunut joitain muutoksia, lapset ovat saaneet pikkuponin (PikkuJäbä etenkin rakastaa ratsastusta, ainoa paikka missä se pysyy paikallaan on hevosen selkä), paavo lähtee viikon päästä takaisin helsinkiin, ilona pitäisi kuskata klinikalle että voi tehdä päätöksiä sen tulevaisuudesta (ei kyllä näytä kauhean lupaavalta..) ja lampaat ovat palanneet kesätöistä uuteen pihattoonsa. Linnut on innostuneet hautomaan ihan hulluina. Kalkkunoilla on hirveet kasat munia allaan, samoin yhdellä aralla.. kamalaa jos niistä nyt kuoriutuu laumallinen tipuja, mihinhän nekin saadaan kaikki mahtumaan?

Niitä ruokajuttuja pitäisi kyllä ehtiä kirjottelemaan, oon kyllä tusannut yhtä sun toista, briossihodareita, leipiä, riistaa ja kanaa ja ja ja.. täytyy kirjottaa reseptejä ylös niin muistais tehdä toistekin.

Kuvia en tähän laita, en vaan osaa käyttää uutta konetta (vanha muinaisjäänne tuhoutui kahvionnettomuudessa ja jouduttiin hankkimaan uusi masiina)

PikkuJäbä 2vee.

Kyllähän se aika rientää, iltatähti, babyboy, PikkuJäbä, prinssitukkainen poika täytti tänään 2vuotta. Vastahan se syntyi.

Kyllä tässä kylmähermoisempikin äiteehenkilö ikäkriisiä kokee kun iltatähti kohta jo armeeniaankin lähtee ja voi voi ja mites tästä nyt selvitään. Oikeasti mä odotan innolla että tuo ikääntyis vielä parilla vuodella, vois sitten vaikka harkita pihahommiakin tekevänsä, joskin silloin saa ottaa jo viikatteen käteensä että pääsee edes kasvihuoneeseen. Uskomatonta kyllä, tuo pahasti laiminlyöty, hyvin puutteellisesti kitketty ja varsin pelkistetyllä kasvivalikoimalla varustettu kasvihuone antaa satoa!

Pihallakin pensaat tursuilee marjaa ja puut on piukallaan omenoista, marjat hoitaa PikkuJäbä, se rakastaa marjoja, etenkin karviaisia ja karhunvattuja. Se jaksaa kökkiä pitkiäkin aikoja vaan nyppimässä marjoja suuhunsa.

Sunnuntaina tarttis tottakai PikkuJäbälle juhlat järjestää, ei siinä, leipominen on tosi kivaa ja siivous ei niin kivaa mutta kai siitäkin selviää. Hommahan sai sitten ihan uuden käänteen kun mies poistui pohjoseen toteuttamaan metsästäjä-keräilijä-viettiään, se saapuu vasta lauantaina vissiin illemmalla eli yöhommiksi menee mulla juhlien järjestely.. pläääh.

Ettei elämä tylsäksi kävisi näiden jo olemassa olevien eläinten, lasten ja hommien ja juttujen kanssa, lisää eläinlapsia pukkaa.. ensin oli munia.

ja sitten tuli tipuja..

Tämä tipu ja sen kolme sisarusta on kanan oman haudonta-urakan tulosta.

Koneessakin on munia joiden pitäisi ihan lähipäivinä kuoriutua. Onneksi se hautomakone on vessassa, tulee munia käänneltyä sielä käydessa, muuten ihan varmasti unohtuis.

Kalkkuna Armikin hautoo, taitaa vaan Dannyllä ola ruuti vielä märkää ja Armi hautoo hedelmöittymättömiä munia..

Oikoluku on turhaa, jätän tilaa luovuudelle niinkuin tähänkin asti ja myös tulevaisuudessa.

aluevaltauksia

Niistä venäjän lisä-aineettomista jogurteista kiukustuneena päätin rempaista. Valio meni samalla rempaisulla boikottiin tässä torpassa.. vai suomalaiset haluaa lisä-aineilla kyllästettyä roskaa?! selvä, pitäkää tunkkinne. Täti kuukkeloi ja tutustui jogurtin valmistamisen saloihin. Sehän oli helppoa kuin mikä, maitoa lämmittäen, jogurtinsiemen (käytin ekaan settiin bulgarian jogurttia, seuraavaan otin siemenen edellisestä erästä ennen maustamista) ja vähän maitojauhetta. Kuutisentuntia aikaa ja avot! hyvää tuli ja ostojogurtit on toistaiseksi historiaa.

Ainoa miinus tässä hommassa oli se että jogurtin tarvii tekeytyä noin 45 asteessa, saavutin tavoitelämpötilan uunin valolla. Pikkujäbä suoritti kevyen keittiökokeen ja väänsi nupin kaakkoon. Ei tullu jogurttia 300 asteen lämmössä. Mutta jos ton Pikkujäbän saa pidettyä pois kyökistä niin homma on ihan iisiä.

Vessan nurkassa on seuraava koe, nimittäin haudontakone pinkeenä munia. Kalkkunat on vielä niin pieniä ettei munat hedelmöittyneet, palataan keväällä asiaan. Kone on nyt täytetty arojen munilla, on siellä pari teharinkin munaa mukana. Toivottavasti onnistuu kun muutama tipunen on jo varattuna. Voisi muutaman kanan pitää itselläkin. Kukkoja on harvennettu muutamalla mutta pari pitäisi varmaan vielä laittaa syöntiin. Keittelin oikeen sellasta vanhanaikaista viillokkia yhdestä, hyvää oli sekin.

Nyt on näillä tiluksilla saatu omavaraisuuden astetta nostettua ihan kivasti kun kasvihuoneestakin saa syötävää ja munia edelleen tursuaa joka tuutista. Mulla ei ole varsinaisesti sellaista maailmanpelastus ideologiaa omavaraisuuden taustalla vaan ruuan puhtaus, tekee pahaa kaupassa katsoa kun kärryt lapotaan täyteen nugetteja ja mikropizzoja.. oikeasti kun miettii niin liian iso osa ruokakauppojen valikoimista on hirveetä skeidaa. Kaikessa on liikaa kaikkea.

pikku prinssi ja eläinlapset

Noniin, sade lakkasi ja ennustetut ukkosmyrskyt pysyi pois, jei!

Kasvihuoneessa kasvaa nätisti yrtit, kurkut, kesäkurpat ja pavut. Tomaattia en laittanut ollenkaan kun taimet joutuivat terrori-iskun uhreiksi. Ollaan sitten ilman.

Paavoponin talvehtiminen varmistui, se lähtee taas isolle kirkolle, loistava homma! Ei sitä talvella jaksa niin riehua ja sen liikutus luultavasti jäisi turhan epäsäännölliseksi. Mauno sen sijaan urheilee reippaasti ja ihokin on suunnilleen pysynyt ponissa kiinni. Ei huono, vuosi meni että löytyi sopivat suitset, loimet, vyö.. satula onneksi löytyi kivuttomasti.

Kanat munii niin että me hukutaan niihin, arat tekee sellasia sympaattisia minimunia, vaaleanvihreitä väriltään. Kalkkunat vois alkaa kans munimaan ja ihan parasta olis jos ne vielä hautoiskin, saatais pikkukalkkunoita joskus jopa myyntiin asti. Ehkä sitten joskus kaukana kaukana tulevaisuudessa.. Olishan se huikeeta edistystä jos tämä eläintarha joskus tuottaisi jotain, ei nämä koskaan tule voittoa tuottamaan euroakaan mutta jos joitain senttejä niiden omiin ruokakuluihin.. Mistä mieleeni tulikin tämä eläintenpidon se toinen puoli, ajattelin nimittäin kokeilla yrttikukkoa. Arakanoissa on liikaa kukkoja ja niitä pitäisi alkaa syömään, ajattelin parille onnekkaalle syöttää ankarasti yrttejä ja testata ko. ruokavalion vaikutuksia lihan makuun. Katsotaan.

Noita kalkkunoitahan ei ole kuin kolme, Danny ja kaksi Armia.

Kissalapset kasvaa ja villiintyy, alle kuukausi niin harmaa lähtee maailmalle, Musta Mervi jää meille. Tulin heikkona hetkenä luvanneeksi tytölle että se voi jäädä. Musta on hyvää vauhtia tulossa kissamummo.

Loppukevennyksenä prinssitukkainen poika isoissa saappaissa. Vielä on iskällä vähän isompi jalka kuin pojalla. PikkuJäbällä on niin huikeet kiharat että se on nykyään prinssitukkainen poika.

Edelleen

Edelleen sataa. Hevoset tekee töitä edelleen liian hajanaisesti. Paavo poni suorittaa aivan superisti, yli kaikkien mun odotusten. Toinen poni, kuningas mauno ensimmäinen on teiniponi rotsi levällään maailman katolla, se ei oikeen haluais suorittaa mitään, johtuu juurikin tosta hajanaisuudesta, sen täytyis tehdä päivittäin töitä niin motivaatio pysyisi parempana. Pikkujäbä sanoo sanoja, äiti, auto, kahvi ja päivi (päivi on meidän kissa), taitaa pikkujäbäkin vähän koetella rajojaan, pettymysten sietokyky on aivan nollassa, tahtoa ja yritystä löytyy kyllä senkin edestä. Käytiin kaverin kanssa kartottamassa lahden hevostarvikeliikkeiden alet, oli halpa reissu, pikkujäbä huolehti siitä ettei alelaareille jääty fiilistelemään. Biojäteastia on edelleen telakalla (eli mä olen päivisin autoton), ehjäämiseen tarvittava osa on jo tilattu mutta se varmaan tilattiin marsista kun kestää näin kauan.

Edelleen on liian kiire ja liian tehoton minä.

Edelleen ruoka odottaa tekijäänsä (istuin vaan ihan sekunniksi tähän koneelle kun pikkujäbä nukahti)

kauhiaa remuamista

Nimittäin tää mun elämä.. tai sitten ei, nää ihanat ilmat (melkeen pakkasta, vettä sataa tai räntää, tulee ja mitä näitä muita suomen kesään kuuluvia ilmiöitä nyt oli..) pitää huolen siitä ettei mitään kovin ihmeellistä tapahdu. Hevosten tarhat odottaa tekemistään, pohjat ja aidat pitäis uusia ja katokset tehdä. Kasvihuoneeseen sain kurkut, kesäkurpat, pavut, persiljat, tillit ja jonkun salaatin laitettua. Tomaatit kuoli jo alkumetreillä kun kissat löysi taimet, uudet tomaatit jäi laittamatta eikä mua edes harmita. Ne olis varmaan ollu huippusatoisia tässä kylmyydessä.

Silmäys ratsastuskentälle kertoi että kannattaa varustautua snorkkelilla ja räpylöillä suoritukseen. Juhannuksen isompi nappula vietti isovanhempien kanssa mökillä. Me saatiin hätäset kanat grillattua sateiden välissä. Juhannusrientoihin varustauduin toppahousuilla ja toppatakilla. Mun juhannusrientoni on siis ollut jo parina viime vuonna ratsastuskilpailut, jussina on hyviä hevosenhoitajia ihan mahdoton saada nakitettua vesisateeseen kisoihin, sillon jopa minä kelpaan estekisoihin hoitajaksi. En varsinaisesti ole mikään ihan unelmahoitaja, riittää kun katsoo tonne mun satulahuoneeseen ja toteaa varusteiden tilan.. olenkin jo muutaman vuoden kaipaillut reipasta hoitajaa mun hevosille ja varusteille. Ei löydy.

Pari kertaa on uskallettu poistua pikkujäbän kanssa kävellen pois pihasta, virhe, alkaa sataa kuin saavista joka kerta kun ollaan niin kaukana että kastutaan varmasti kotimatkalla.

Tässä kohtaa alkoi taas sataa eikä pikkujäbä ollut todellakaan kääntymässä kotiin.

Linnutkaan ei viihdy ulkona, arakakanat, tehokanat ja kalkkunat pääsevät vapaasti kulkemaan kanalasta omiin tarhoihinsa. Kalkkunat on ainoat jotka viitivät ulkoilla näillä keleillä, ne nyt viittii ulkoilla muuallakin kun vaan tarhassaan, miehen mielestä ne on varsin viehättäviä otuksia ja niitä on kivaa pitää pihalla vapaana. Kalkkunan kakkanen terassi on aina kiva kesäviettopaikka.. siis jos sattuu käymään niin että terdellä voi olla kastumatta. Olen alkanut markkinoida miehelle ajatusta valokatteesta terden päälle.

 Danny ja Armi