sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Suuntana omavaraisuus 2020-huhtikuu

Hupsista keikkaa, tuli huhtikuu ja taas aika kirjoitella omavaraisuuteen liittyvien suunnitelmien etenemisestä. Tämä kirjoitus on osa yhteispostaussarjaa, muiden omavaraisuudesta kirjoittelevien tekstit löytyy kirjoituksen lopusta linkkien takaa.

Edellisen kirjoituksen jälkeen onkin tullut maailmaan pari muuttujaa. On ollut suorastaan hämmentävää huomata kuinka vähän se itseasiassa on vaikuttanut meidän elämään. Se mitä muu maailma kutsuu karanteeniksi, on mulle ihan normaali olotila. Lasten kotiopiskelu sen sijaan ei ole, mutta yllättävän kivuttomasti sekin on mennyt. Kiirettä toki pitää, kaikki keväthommat hönkii niskaan ja ekaluokkalaisen koulutehtävät vaatii oman aikansa ja läppäri (tämä talon ainoa joka toimii edes jotenkin) sulaa kohta silkasta ylikuormituksesta.

Jos joskus on vilahtanut mielessä (enimmäkseen niissä marraskuun kökkökeleissä tai irtonaisia eläimiä jahdatessa) että onko tässä touhussa mitään järkeä. Kaiken tämän tumpuloinnin sijaan palaisi takaisin palkkatöihin ja laittaisi hevoset maneesitallille täysihoitoon. Nyt on se hetki kun taputtelen itseäni selkään ja olen kertakaikkisen tyytyväinen että on tullut valittua tällainen elämäntapa. Ruoka ei lopu vaikkei kaupassa käydäkään ja elinkustannukset on vedetty aika minimiin jo aikaisemmin. Talouskyykän ei pitäisi kovinkaan isosti vaikuttaa ja elintarvikepula ei tapa meitä nälkään (ja nyt kun sanoin näin, koko sato tuhoutuu, tulee halla ja kirput)
Aikaisemmin on ollut vähän sellainen saamattomuus kasvien kanssa. Jos ei sada tauotta koko kesää, niin paistaa niin ettei mikään kasva kuitenkaan.. semmonen kiva pessimisti ei pety-asenne. Nyt on tuulen suunta muuttunut, lumeton talvi on mahdollistanut sen että olen pystynyt koko talven kärräämään kasvimaille tavaraa, eli jää pois se kevätpaniikki kun selkä hiessä kamppailee kottikärryn kanssa ja vähintään riittävän monen yrityksen ja erehdyksen jälkeen alan olemaan kärryillä siitäkin että mitä on viisasta yrittää kasvattaa missäkin. Myös vesihuolto alkaa olemaan järjestyksessä. Oikeastaan olen suorastaan huolestuttavan innoissani uudesta kasvukaudesta.

Taimikasvatus on perinteisesti ollut se mun vahvuus, toistan ihan joka kevät samat virheet. Päätän aina että pidän taimimäärän järkevänä, ettei taas käy niin että jokapaikka tursuaa kippoa, kuppia ja kasvia ja kevät on yhtä kamppailua siitä ettei ne valloita koko torppaa tai ettei kissat teurasta ihan kaikkia kasvustoja. Suoritettuani kevyttä tilannekatsausta, totesin ettei tämä kevät eroa taaskaan mitenkään edellisistä. Tomaatteja on parikymmentä, paprikoita (mitä en koskaan enää ikinä kasvata) on tänäkin vuonna viisi, munakoisoja, maissia, latva artisokkaa ja yrittejä on taas kippokaupalla. Tähän kun lisää vielä pusseissa odottelevat kurkut ja kumppanit, ahdasta tulee taas.

Taimihässäkän lisäksi kevääseen kuuluu hautomakoneen kaivaminen varastosta. Tipuja on kuoriutunut nyt ensimmäinen porukka. 20 kappaletta arauca ja ayam cemani kanoja saatiin ensimmäisen haudonnan tuloksena, ilma koronaa määrä olisi ollut maltillisempi mutta tehdään nyt ylimääräisiä, syksyllä on sitten pataan laitettavaksi reippaasti kukkopoikia. Nyt koneessa on ankanmunia, ankat tosin eivät ole vielä kunnolla aloittaneet munintaansa. Mahtaa olla nämä kelit kun vaikuttaa, välillä ollut vielä rivakoita yöpakkasia, välillä tulee lunta niin että melkeen joutuu kolaamaan. Ankoista osa on kyllä sellaisia malleja jotka hautovatkin mutta kone on aina varmempi.
Kanit on vielä astuttamatta ja saavat vielä odottaa keväisempiä kelejä. sisällähän nuo asuvat eli lämpimämpiä ilmoja ei tarvitse odottaa, mutta haluan odottaa että vihreä alkaa kasvamaan ja saa monipuolistettua pupujen ruokavaliota. Kanien kanssa ei pitäisi olla mitään ylimääräistä hässäkkää, kaikki emot on aikaisemmin poikineita ja hoitavat jälkeläisensä hyvin. Isoimmat virheet meillä on perinteisesti tehty siinä kohtaa kun aletaan tunnistamaan sukupuolia, viimevuonnahan meillä oli kiusallisen monta urosta jotka saivat pentuja..
Vuohethan ovat kilinsä jo tehneet ja niistä pari on lypsyssäkin. Rauhan vasikkaa saadaan vielä tovi odotella eikä tammakaan (onneksi) ole tiineenä, eli rauhallista silläkin rintamalla.

Muuten hommat jatkuu ihan tavalliseen tapaan. Ei haittaa vaikka hiiva on kuulema kaupoista loppu, Liljalla on tiinussa juuri (ja jääkaapissa on vehnäjuuri omassa purkissaan)

Kevään mittaan täytyy kyllä kömpiä ihmisten ilmoille ja taimikaupoille, vadelmaa, hunajamarjaa ja pari omenapuuta täytyisi saada hankittua. Mitään katastrofia ei kyllä tule vaikka noiden hankkiminen lykkääntyisi vuodella.


Täältä pääsee lukemaan muiden kuulumisia:

https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-4/?fbclid=IwAR30tyMmSHCnIufgY4cnJ7VDHtFIgcNkV_xTFAw_ntCy4YAbiZDAah_JmWo

https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2020/04/hygienian-merkitys-puutarhailussa-ja.html?fbclid=IwAR3uQgjJpQKtYIT2W54mTEbFKR-NDBgyuX6oAt2D6Cd0WSKSVAM7hW2JLEU

https://caramellia.fi/huhtikuun-kuulumiset/?fbclid=IwAR1nnczVsPLcnMfrZpl-gWBhJeJLgTS3B8f78-hKYWQFxeqGh5SglhboHdw

https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-hygienia/?fbclid=IwAR0CFozTUaHFqa4SAtWZXSmptkpYk2jj0f4gfA7_58OJcfggx4vVkKHimW4

https://www.harmaatorppa.fi/2020/04/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-4.html?fbclid=IwAR3Zzpl1DEaPqKY3M8vHZfSUiLG0wP0Rf6ikmh769EXRkWIx7Hpw7eBpMEM

https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/04/unelmana-omavaraisempi-elama-hygienia.html?fbclid=IwAR3i_R8qaDgz1r8JTzZ86LyG_G9vAEoiXZsqz4d5IygmsR-q_KXMUyb_1BE

https://www.omavarainen.fi/l/puhtaatpuhteet/?fbclid=IwAR26Qg7_nNkTTsl0rofNC6mPLYLrmAUjTGXXvW4-Z8ihrnbQC6e3FeAW2-o

https://iso-orvokkiniitty.fi/blog/karanteenikevat/?fbclid=IwAR2hvGP6dtfw-JFI2Sar8kstoJSbPvV1FwrEd0uKoWXEyrn2bj1KZa-gkuw

https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/04/06/vuoden-2020-tomaatit-ja-muita-hyotykasvien-taimia?fbclid=IwAR2BbJoU_BQYeVRhsYKBX5LQL8oxPunS-b0Mn11DSNaXk8eY68zfJglJ0Mg

https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/04/hygienia-taimikasvatuksessa-ja.html?fbclid=IwAR3qpu2swdQiMz81sruqdu4FRhKP6T1bnxtf1IuG8kT1WpyEeCXXY6D4N-g

https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/04/elettiin-ennenkin.html?fbclid=IwAR0onNg4uEH66HrgYhUJjf5CaTZoH_4cxuhowYjcatuMvkQkky7gYNifovQ

https://rouvayrttisen.blogspot.com/2020/04/hyvinvointia-ja-hygieniaa-luonnosta.html?fbclid=IwAR3-g9Q4QBeYLXGJltU5M03mPsOtFpLhr-5xWYUngic_DuPBcmaU_o2_fxc

https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2020/04/omavaraisempaa-elamaa-2020-osa-4.html?fbclid=IwAR3SNsYvuJ_fnFkb41qMnOaQvGJhgeVK2ruBx_SXlhBYS35qGddoehb2u0o

https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/04/suuntana-omavaraisuus-2020-osa-4.html?fbclid=IwAR3pTOYTcPazbMz0tn8cX2AFeFZ0ssZunlfF6ezUBkMcR3_qcZt84Te14bk

https://koivunjuurella.blogspot.com/2020/04/suuntanaomavaraisuus-sarja-hygienia.html?fbclid=IwAR3OpTXwjZQkSlXu78BUoYDeh2SQTPrt_XTHebPIjf87lv3UO3UocvCIxVg

http://www.sorakukka.fi/?p=1021&fbclid=IwAR2i_442vg2TlH3Z9-_jzgjUIS4KV5OZxu0qaVAhpQQD2tV3LXno5RxcoRE

9 kommenttia:

  1. Onnea kileistä ja tipuista! Meinaatteko tosiaan ayam cemania syödä? Melkoinen kilohinta kun katsoo missä hinnoissa ne linnut liikkuvat :D Meillä on vielä pakastimessa muutama viime syksyinen kukko, jotenkin sitä säästelee ruokaa "pahan päivän varalle" vaikka maailmanlaajuisen pandemian luulisi nimenomaan olevan se "paha päivä" jolloin varastoja saa syödä. Taimia täytyy laittaa alulle tällä viikolla enemmänkin, edelleen vaan mysteeri miten saan pidettyä meidän koiran niistä erossa. Kolmen kissan kanssa ei ole mitään ongelmaa mutta tuo hitsin leonbergi tykkää mullasta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. on se kyllä vähän kilohinnaltaan tyyristä alkaa cemaneita popsimaan, mutta jos sillai pyhäruokana ;D, ei vaan, kyllähän jos joku niitä haluaa ostaa, niin tottahan ne mielummin myydään kuin syödään.

      Meillä kissat perinteisesti tuhoaa taimet, ratkaisu on häkkikasvatus. taimille siis.

      Poista
  2. Upea juuri tiinussa! Toivoisin, että olisin enemmän niin keittiön kuin kasvimaanhengetär, mutta näillä mennään. Yhtälailla tulevasta kasvukaudesta innoissani, vaikka jossain kohtaan töpeksin :D

    VastaaPoista
  3. Voi juku, miten hauskasti kirjoitettu postaus :D Juuri noinhan se tuppaa menemään :D Samat asiat toistuu ja päätti mitä tahansa, niin toisin olisi ollut parempi. Tämä kantapääkokemus tuli itsekin koettua nyt kun tosiaan sain pidettyä itseni esikasvatuskurissa. Vaan miten kävi? tänä vuonna olisi sitten pitänyt laittaa entistä enemmän esikasvatukseen ja aikaisemmin, että olisi aikaisempaa satoa.

    Mutta on se vaan mahtavaa elellä nyt tällä tavalla, kun on edes se mahdollisuus vaikuttaa omaan pärjäämiseen, eikä olla ihan vallan muiden rattaiden pyörimisen varassa.

    Tsemppiä sinne! Pysykää terveinä!

    VastaaPoista
  4. Oi, kevät on mukavaa aikaa tilalliselle kun syntyy uusia pienokaisia. Niin sievä tuo kilikin <3

    VastaaPoista
  5. Ihana ympäristö touhuta pikkuneidillä.

    VastaaPoista
  6. Itse olen aiempina vuosina tilaillut taimia Matkahuollon kautta mm Hirvensalmen ja Savonlinnan taimistoilta. Suosittelen, ovat hyviä

    VastaaPoista
  7. Kiitos päiväkahvihetken piristyksestä! :D

    Meillä arki on jatkunut hyvin normaalina karanteeneista huolimatta. Taaperokin on ollut kotihoidossa koko ikänsä, joten senkään suhteen eivät ole muutokset vaikuttaneet täällä. Sinusta poiketen olen tosin oikeasti osannut ottaa taimien kanssa tosi rauhallisesti (ja nyt pelkään kokoajan noiden harvojen helmien puolesta!! :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei se valitettavasti taimien määrää yhtään loivenna ahdistusta. mä olen jatkuvasti ihan sydän syrjälläni noiden kanssa, olen ihan varma että ne paleltuvat, näivettyvät, surkastuvat tai tulevat syödyksi (yhtäaikaa) ja sitten jään ilman taimia. tosin tämä ei ole vielä koskaan toteutunut, mutta vaarat vaanii silti ;D

      Poista