Epun kasvimaa

Tulipa sitten taas ne kuuluisat pari muuttujaa. Eppu nimittäin ilmoitti haluavansa oman kasvimaan (tottakai myös oman kasvihuoneen, mutta siihen ei nyt vielä kuitenkaan taituta), tuumasta toimeen siis. Lapsukainen kun vähänkään osoittaa olevansa hedelmällistä maaperää aivopesulle, on tilaisuus käytettävä hetimiten hyväksi. Eppu valitsi itse paikan. Saattaa osoittautua oikeen hyväksi valinnaksi. Pohja on vanhaa lehmien pihatarhaa, hyvän aurinkoinen kohta missä on yhdellä sivustalla kivimuuri.

Niinkuin likipitäen kaikki projektit meillä, ensimmäinen työvaihe on aita. Tähän ei nyt alettu tekemään muureja, eikä vallihautoja (koska vuohilla on nyt niin jämäkkä, tiheä ja korkea aita ettei niiden pitäisi muodostaa akuuttia uhkaa Epun viljelyksille) vaan rohkeasti lähestyttiin aihetta matalalla ja hepposella lanka-aidalla, sen tarkoitus on ohjata paikalle sattumalta ajautuvia räpyläjalkaisia helpommalle reitille ja huomauttaa koirille ettei ole suotavaa ryysätä kahtasataa porkkanapenkin halki. Luultavasti tämä ratkaisu osoittautuu sudeksi ja seuraavassa vaiheessa siirrytään panssariverkkoon.

Eppu tottakai valitsi itse lajikkeet, perunaa, porkkanaa, sipulia, kesäkurpitsaa, avomaankurkkua, keltajuurikasta (tämä oli vähän hämmentävä valinta), salaatteja, tilliä ja pesiljaa. Niin ja herneitä, kuulema paljon herneitä. Toistaiseksi olen itse ollut se joka saa kärrätä kompostia ja vedellä aitoja, poika itse on hoitanut loput kaikella ekaluokkalaisen tarmolla. Vähän olen joutunut jarruttelemaan, juurikin siinä kasvihuone kohdassa sekä siinä ettei välttämättä näin kasvimaan perustamisvuonna ole tarpeen hankkia hedelmäpuita eikä aleta kaivamaan lampea. On se varmasti pikkupuutarhurille tympeää kun tällälailla rajoitetaan luovuutta.

avomaankurkkua ja kesäkurppaa esikasvatukseen.
Tulipa jälkikäteen mieleen että jos tähdet ovat kohillaan ja mitä niitä nyt oli ja saadaan kaikki esikasvatuksessa olevat kesäkurpitsat kunnialla lopullisille kasvupaikoilleen, voi olla että niitä on ehkä noin kymmenen taimea liikaa.

Täytyy nyt vaan toivoa että toukokuun loppu olisi vähäluminen, tai ainakin vähälumisempi kuin tähän asti, eikä öisinkään tarvittaisi enää pakkasia. Vähän huonolta tuppaa näyttämään. Hämeessä on ilmeisesti saatu aika kivasti kylvöt tehtyä, mutta pohjoisemmassa on vielä paikoittain reilustikin lunta ja siellä missä lunta ei kinoksiksi asti enää ole, on niin märkää ja kylmää ettei pelloille ole mitään asiaa. Tietysti jos toistuu sama kuin viimevuonna ja viimeiset perunat ehtii nostamaan maasta vielä tammikuussakin niin ei vielä ole hätäpäivää. Toivotaan että Epun pikkuinen kasvimaa tuottaa kukkuroittain satoa.