Kesä, ihan yllättäen

pakko tunnustaa että kesä pääsi yllättämään ihan täydellisesti. Olin ihan varma että keväästä tulisi pitkä ja kitulias. Sellainen vähän hitaammalle suorittajalle sopiva. Nyt täytyykin yhtä aikaa saada kasvimaat ja kasvihuone kuntoon, saada kerättyä ja kokattua talteen kaikki tyrkyllä olevat herkut, tungettua eläimiä ovista ulos nauttimaan kesästä ja samalla pitää muistaa hoitaa kaikki muutkin hommat.

Sain käsiini pastakoneen, tekisi mieli päivät pitkät vaan tehdä pastaa. Kerran olen ehtinyt nokkospastaa tekemään. Nokkosta on muutenkin tullut syötyä taas vähän turhankin taajaan. Nokkoskeitto on ollut suuressa suosiossa, elämä helppoutta kun nokkoset voi poimia tontinnurkalta, maidon saa lehmästä ja munat kanalasta.

Nokkospasta on kyllä huomattavan epäesteettinen. 

Naapuri kävi koneella ruoppaamassa pottumaata isommaksi, nyt pitäisi riittää koko talveksi perunaa omasta maasta. Samalla tehtiin uusi kasvimaa pellolle. Meillä on koitunut vallankin ongelmaksi lintujen, vuohien ja kasvimaiden yhdistäminen. Kasvihuone sekä sen edessä oleva minikasvimaa muutaman kasvatuslootan kanssa on aidattu mutta kaikki aitaamattomat alueet on ihan turhaa edes yrittää saada kasvamaan mitään. Tämä uusi kasvimaa on piha-aidalla ja hevosten laitumen sähkölangalla ympäröity. Pitäisi pysyä elukoiden omalla puolellaan (eli taatusti eivät pysy ja menetän koko sadon). Uuden kasvimaan parissa onkin sitten mennyt tovi jos toinenkin aikaa. Maa on ihan uskomattoman kurjassa kunnossa, se vaati aivan uskomattoman määrän jatketta vanhasta lantalan pohjasta. Kärrääminen katkenneen koiven kanssa liki kolmenkympin helteessä on sellaista hommaa että meinaa usko ajoittain loppua tähän omavaraisuuden tavoitteluun.

Päivistä on tullut lähes kaoottisia, ajanhallinta meinaa tyystin pettää ja hommaa on enemmän kun ehtii tekemään. Vuohet loikkii valtoimenaan pitkin auton konepeltiä, vasikka kiitää häntä oikosenaan pitkin tonttia (koska joku jatkuvasti unohtaa laittaa sähkön päälle). 

Hulina-Heluna tuhmailee. 

Kasvatuslaatikoissa kasvaa vuohia. 

Torppa tursuaa edelleenkin esikasvatettuja kasveja jotka odottavat kasvimaan valmistumista. Tomaatit, kurkut, munakoisot, paprikat ja jotain muita kituvia ovat sentään jo päässeet kasvihuoneeseen. Yrttipenkki on kunnossa. Potut ja sipulit maassa. Mansikkamaa kunnostettu ja uusia taimiakin ehdin sinne lisäämään. Vettähän toki näillä keleillä saa kantaa ihan riittämiin. Mutta en valita. Tätä halusin ja sitä sain. Mielummin kuitenkin tilukset aavikoksi paahtava helle kuin se loputon koleus ja vesisade. Kyllä nämä keväthommatkin varmaankin jouluun mennessä taas valmistuu.