Kevätpörriäiset

Mitäpä niitä muita varmoja kevään merkkejä on kuin villiintyneet lehmät. On se kumma vaikka nämäkin lipsuttelevat pihalla räntäsateiden läpi, toki asianmukaisesti seisoskellen lähinnä päät paalissa, niin kevään ensimmäiset päivät saa nuokin kirmaamaan hännät pystyssä. Paitsi tietysti Rauha, se näiden kahden kahjon äitee ei nyt sillälailla lähde sopimattomasti revittelemään. mutta Hulina ja Hilkka senkin edestä esittelevät kissamaista notkeuttaan.

Nyt kun Hulina 1,5v, pudotti talvikarvansa, paljastuikin että siitähän on talven aikana kasvanut oikein sievä pieni perinnelehmä. Talvella se näytti räjähtäneeltä käpylehmältä kun valtava pörröturkki teki siitä sellaisen pallon. Hulinalle on jo sulhanenkin katsottuna, mulla vaan tuo kiimantarkkailu on ollut vähän sellaista turhan suurpiirteistä siemennystä silmälläpitäen. Rauhallekin on sama sulho suunnitteilla ja sonnivasikkaa toivotaan niin sormet ristissä että nivelet rutisee.

Kaikki mahdolliset vähänkään siedettävät kelit on käytetty puuhommiin. Vaikka tämänkään talven lumet eivät ole kokonaan sulaneet, täytyy miettiä jo ensitalven lumia. Tavallaan ihan hauskaa kuinka nykyään on ihan normaalia ajatella asioita aina pitkälle tulevaisuuteen. Silloin kun ruoka tulee kaikki kaupasta ja lämpö ilman klapeja, ei tarvitse ihan samassa mittakaavassa tehdä tulevaisuuden suunnitelmia.

Mikko on saanut kyllä enemmän kuin osansa näistä talkoista. Tehtyään seitsemän päiväistä työviikkoa ylitöineen, menee kaikki muu aika puita pilkkoessa. Toisaalta mä olen ollut huomaavinani että yksi varma kevään merkki on kun miehelle tulee tarve kaataa puu. Kevään ensimmäinen päivä ja kaikissa lähitaloissa kuuluu kun moottorisaha käynnistyy.

Mitään uraauurtavaa uutta täällä ei juurikaan tapahdu. Hommat menee jo pitkälti samalla kaavalla kuin joka kevät. Pihalta paljastuu karseita ryönäkasoja kun ihan joka kerta (eli ei ikinä) jakseta haravoida tallinpihaan pudonneita irtoheiniä, katoaahan ne kätevästi aina uuden lumikerroksen alle.. ilmestyäkseen ikävästi esille sieltä. Tuleepahan taas katetta kasvimaille. Lantahan myöskään tältä tontilta ei kärräämällä lopu. Tulee jumpattua kun kuskaa hyväksi palanutta kakkaa kasvimaille.

Mä kun olen nyt lueskellut yksiä sun toisia juttuja ja ilmastonmuutosta ollaan nyt vaalienkin takia saatu joka tuutista ja innostuttuani siitä permakulttuurista, olen alkanut potemaan ihan järjetöntä maailmantuskaa. Tässä kylällä on ollut melkoiset avohakkuut käynnillänsä, lähimetsät on sileänä, pellonlaidat parturoituna ja tehoviljely kukoistaa. Eläimiä ei taloissa enää juurikaan ole, eli karjanlantaa ei maanparannusaineeksi kerry eikä laidunmaitakaan enää tarvita. Juhannustaikoja varten jos haluat kerätä erilaisia luonnonkukkia, ilman jäät. Lienee tarpeetonta mainita ettei pölyttäjiä löydy edes etsimällä.

Totesin että näillä umpiköyhillä savimailla tuo meidänkin lantakasa taitaa olla arvokkaampi kuin uskoinkaan. Samassa tuskassa pyyhkäisin kauppaan ja ostin pussitolkulla kaikkia mahdollisia kukkien siemeniä, kylvän niitä ihan kaikkialle ja katson kun ympäröiville pelloille melkoisella intesiteetillä loiskittavat kasvinsuojeluaineet tappaa talossa ja puutarhassa kaikki mun kukkani. Kunhan puut on tehty, aletaan tekemään hyönteishotelleja.

Näillä savipelloilla ei kasva yhtään mikään ellei sen siemenen kanssa lykätä maahan sitä apulantakikkaretta, eikä kyllä kummoisesti kasva sen kikkareenkaan kanssa. Pellot kun on pelkkää savea, sateella vesi lillii siinä pinnalla ja auringon pilkahtaessa savi kuivuu silmissä halkeilevaksi suola-aavikoksi. Mitäpä sitten syödään? ilman viljelymaata ja ilman pölyttäjiä tulee huiko.

Kohti omavaraisempaa elämää -osa 3.

Tämä kirjoitus on osa yhteispostaussarjaa, linkit muiden kirjoituksiin löytyy tämän postauksen lopusta.

Meinasin jättää kokonaan väliin tämän kierroksen. läppäri on pysynyt kiinni koko kuukauden, kiirettä, vastoinkäymisiä ja kaikkea mahdollista puskee joka tuutista.Arki on haitannut isosti kituhipin harrastelua.

Viimekirjoituksessa mainitsinkin että saimme suruviestin. Miehen isä, minun appiukkoni nukkui pois, hautajaiset oli perjantaina. Koko viikon stressasin, leivoin, silitin pöytäliinoja ja kiidin pitkin kyliä metsästämässä kakkulaatikoita, sokerimassoja ja savulohia, ainoa omavaraisuuteen liittyvä operaatio oli taimien kastelu ja eläinten hoito. Pelkästään hautajaiset olisi riittänyt maaliskuun ohjelmaksi kaikkine järjestelyineen, mutta koska universumi on nyt päättänyt heittää kiviä koneistoon, ollaan podettu vuorotellen vatsatautia. Sellainen versio mikä kestää monta päivää, kiertää kaikki ensin kerran ja sitten toisen.Pari viikkoa yrjötautirallia kesti ja ehdin jo huokaista että taudit on podettu, olin väärässä. Hautajaispäivänä heräsin aamuyöllä Epun huutoon, yrjö punkassa, sitten yrjö sohvalla ja sitten ja sitten. Pakko se oli ottaa mukaan, satakilometriä autoilua yrjötautisen kanssa juhlavaatteissa ja kelloa vastaan. Tunnelma autossa oli mukavan leppoisa. Onneksi isovanhemmat suostuivat ottamaan potilaan sohvalleen hautajaisten ajaksi. Koska ainahan jotain unohtuu, unohdin itsekin yhden ihan pienen pienen yksityiskohdan, nimittäin juhlakengät. Mulla on monet juhliin sopivat tallukkaat, vaan yhdetkään eivät ole korottomat. Korkokengät ja katkennut jalka on kivulias yhdistelmä, todella kivulias.

Tähän kattaukseen kun lisää miehen pitkät työpäivät, kaikki mahdolliset hammaslääkärireissut, reistaavan öljypolttimen, hajoavan auton ja mitä kaikkea muuta, alkaa olemaan sellainen täyskäsi koossa ettei vaan yksinkertaisesti ole jaksanut edes ajatella koneen avaamista.

Noh, nyt on poikakin parantunut ja tällä hetkellä kukaan ei akuutisti sairasta mitään sotkevaa ja herkästi tarttuvaa, voi alkaa miettimään että mites tämä homma nyt on etenevinään..
Ensin ajattelin ettei mitenkään. Kevät on vissiin peruttu, kaksi ihanan aurinkoista päivää ja tänään herättiin niin maa oli taas valkoinen. Ei täällä kyllä lumet olleen sulaneet kun teiltä, mutta silti. Lipsahti muutama kirosana siinä kun silmäisin akkunasta ulos.

Tipuja on kuoriutunut kymmenkunta, kanojahan meidän ei pitänyt haudottaa ollenkaan mutta minkin vierailu muutti suunnitelmia. No nyt on sitten niiden kanojen tilalle kasvamassa uusia.

Hanhetkin alkoivat munimaan niiden munia on nyt hautomakoneessa. Hautomakoneesta tulikin mieleen, meillä on kolme niitä masiinoita. Kolmesta on tänä keväänä hajonnut kaksi. Ne molemmat on samoja koneita ja niissä on hajonnut sama nippeli, niillä on haudottu kolmena keväänä eli vissiin kertakäyttökamaa nuokin.

Tuntuu vaan että tänä keväänä jotenkin kaikki on myöhässä, aikaisempina vuosina meillä on tähän aikaan kaikkialla tursuillut tipuja, poikasia, varsoja, kilejä.. ja mitä milloinkin. kaninpoikasiakin vielä odotellaan. Kilejä ei (onneksi) ole tulossakaan.

hevi-osastolla sen sijaan hommat tuntuu etenevän suunnitellusti. Tomaatit ja paprikat kasvaa, suunnitelmahan oli ettei paprikoita ollenkaan (koska mä en vaan saa niitä kypsymään) ja tomaatteja ihan vähän vaan ettei kasvihuoneesta tule viidakko, tomaatintaimia on nyt ihan vaan vähän, eli 40 ja paprikoita ei yhtään, eli 5.

Kohtapuoliin laittelen kurpat ja kurkut. Kaaleja en ajatellut enää tänä vuonna tapattaa tässä pirtissä vaan esikasvatan ne joko kasvihuoneessa tai sitten lämpöpenkissä pleksin alla. On sitten vuohillekin herkkua tiedossa kun kaalintaimet saa ulos.Yrttien alut söi kissa, täytyy laittaa uudet.

Mä olen alkanut tutkailemaan erilaisia permakulttuurijuttuja. Unettomat yöt menee sillai sujuvammin. Aikaisemmin olen ollut pitkälti sellainen "kyllä mummokin pärjäsi tällaisella potaattimaalla"-tyyppi, laiskuuttani olen jättänyt edes miettimättä muita vaihtoehtoja, onneksi havahduin näin kun lumi on vielä maassa niin kerkeän perehtymään noihin asioihin ja pääsen vielä tänä vuonna kokeilemaankin uusia juttuja. Jotainhan tässäkin on pakko keksiä kun maa on umpiköyhää, ryöstöviljeltyä jankkosavea. Karjanlantaahan meiltä kyllä löytyy omasta takaa ihan jokaista sorttia.

Tästä jutusta tulee nyt ihan tynkä, juhlin liian aikaisin, olohuoneessa yrjötään.

Mutta on mulla toinenkin juttu minkä parissa mä olen viimeaikoina viettänyt unettomia öitä, nimittäin olen ihan koukuttunut yhteen youtube- kanavaan, kaikkille muille varmasti jo entuudestaan tuttu, mutta mä tulen aina vähän jälkijunassa. Mutta jos ei ole tuttujuttu, niin Talasbuanin tyypit on ihan huikeita. mä haluan isona sellaiseksi tyypiksi Talasbuaniin

 https://www.youtube.com/channel/UCxl_etcRcrFMYul-5N0u1Mg



Vaikka mun juttuni on tämmöinen tynkä tälläkertaa, onneksi on tarjolla reilusti muiden juttuja:

1. Urban Farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/04/mita-maa-merkitsee-ruuantuotannolle-ja.html
2. Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2019/04/omavaraisuutta-vuonna-2019-osa-3.html
3. Tsajut https://tsajut.fi/suuntana-omavaraisuus-osa-3/
4. Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/04/hyotytarhan-suunnittelu-omavaraisuus.html‎
5. Korkeala https://www.korkeala.fi/?p=1918
6. Jovelan talopäiväkirja https://jovelassa.blogspot.com/2019/04/hektinen-huhtikuu.html
7. Maalaiskaupungin piha https://maalaiskaupunginpiha.blogspot.com/2019/04/suuntana-omavaraisuus-3-osa.html
8. Riippumattomammaksi https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2019/04/projekti-omavaraisempi-elama-2019.html
9. Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2019/04/2019-suunnitelmien-eteneminen-14.html
10. Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2019/04/omavaraisempaa-elamaa-2019-osa-3.html
11. Sorakukka https://sorakukka.com/?p=159
12. Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2019/04/01/askeleitani-kohti-omavaraisuutta-osa-3-esikasvatus
13. Maatiaiskanasen Elämää https://maatiaiskananen.blogspot.com/2019/04/varikasta-omavaraistelua.html
14. Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/04/omavaraistelevaa-elamaa-2019-osa-3.html
15. Palokankaan pientila https://palokankaanpientila.blogspot.com/2019/04/yhteispostaussarja-suunnitelmien.html?
16. Alussa oli Vehkosuo https://vehkosuo.blogspot.com/2019/04/saajarki-ja-jaa-sarki.html
17. Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogi https://puutarhahetki.blogspot.com/2019/04/unelmana-omavaraisempi-elama.html
18. Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=508
19. Iso-Orvokkiniitty https://iso-orvokkiniitty.fi/?p=1948
20. Villa Koira https://kah-villakoira.blogspot.com/2019/03/kevat-keikkuen-tulevi-ja-pari-muutakin.html
21. Mrs Sinn https://mrssinn.blogspot.com/2019/03/pienin-askelin-with-small-steps.html
22. Torpan Tyttö http://torpantytto.com/2019/03/31/huhtikuu-kevatta-kohti
23. Ku ite tekee http://www.kuitetekee.com/2019/04/01/omavaraisuuteen-liittyva-kirjallisuus/
24. Luomulaakso https://luomulaakso.fi/polyttajapenkkisuunnitelma-etenee-lumesta-huolimatta/
25. Saman otavan alla https://www.samanotavanalla.fi/?p=1975
26. Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuun-kirjavinkit/