Opiskelua.

Reippaasti heti aamusta tälläsin itseni kylille, tarkoituksena käydä kirjastossa. Tein valtavan esityön, kartoitin kirjaston sijainnin ja otin selvää kirjastokortin saamiseen vaadittavista toimenpiteistä. Minulla on vantaalta 90-luvun alussa hankittu kirjastokortti mikä sekin on hukassa, eikä sen väliä kun ei sillä täällä mitään tee. 

Olin hetken aivan varma että kirjastokortin hankkiminen on passin tai aseen hallussapitoluvan tasoinen temppurata kuvineen, psykologeineen ja haastatteluineen. Ei ollut. 

Eli reippaasti vaan tuumasta toimeen ja kärsä kohti kirjastoa. Etsin kirjastosta oppimateriaalit, kiltti kirjastotäti teki minulle kirjastokortin ja homma selvä. Kaupan kautta kotiin. 

Kotona olikin sitten kaikkea tärkeetä. 

Ihan tuli pakottava tarve saada grissinejä rosmariinilla ja maldonilla. Niitä oli sitten pakko tehdä heti. 

Melkoisen huono otos. 

Sitten pitikin jo laittaa ruokaa, hoitaa eläimet, katsoa aussi master chef.. Mitä niitä nyt oli. 

Pikkupojan vetäytyessä iltatoimiin minä vetäydyin eläinten pariin. 

Yritin seurustella fasaanien kanssa. Fasaanit ei olleet seurustelutuulella, ei ne kyllä koskaan ole. 

Lopetin lintuparkojen hätyyttelyn ja siirryin lampaiden iloksi. Eivät arvostaneet seuraani (tulin ilman herkkuja), eivätkä varsinkaan ymmärtäneet selfieiden päälle. 

Kauniita otoksia. 

Marja-Liisa täyttää nyt keväällä 11 vuotta ja kaunistuu vaan vanhetessaan. Aina se on näyttänyt kävelevältä kompostilta mutta viime vuosina jotenkin vielä enemmän. 

Aikani lampaiden kanssa turattuani en enää pystynyt selittämään itselleni enempää välttelyä. 

Nyt on pakko ryhtyä opiskelemaan.