Sivut

maanantai 29. helmikuuta 2016

Opiskelua.

Reippaasti heti aamusta tälläsin itseni kylille, tarkoituksena käydä kirjastossa. Tein valtavan esityön, kartoitin kirjaston sijainnin ja otin selvää kirjastokortin saamiseen vaadittavista toimenpiteistä. Minulla on vantaalta 90-luvun alussa hankittu kirjastokortti mikä sekin on hukassa, eikä sen väliä kun ei sillä täällä mitään tee. 

Olin hetken aivan varma että kirjastokortin hankkiminen on passin tai aseen hallussapitoluvan tasoinen temppurata kuvineen, psykologeineen ja haastatteluineen. Ei ollut. 

Eli reippaasti vaan tuumasta toimeen ja kärsä kohti kirjastoa. Etsin kirjastosta oppimateriaalit, kiltti kirjastotäti teki minulle kirjastokortin ja homma selvä. Kaupan kautta kotiin. 

Kotona olikin sitten kaikkea tärkeetä. 
Ihan tuli pakottava tarve saada grissinejä rosmariinilla ja maldonilla. Niitä oli sitten pakko tehdä heti. 

Melkoisen huono otos. 


Sitten pitikin jo laittaa ruokaa, hoitaa eläimet, katsoa aussi master chef.. Mitä niitä nyt oli. 
Pikkupojan vetäytyessä iltatoimiin minä vetäydyin eläinten pariin. 

Yritin seurustella fasaanien kanssa. Fasaanit ei olleet seurustelutuulella, ei ne kyllä koskaan ole. 


Lopetin lintuparkojen hätyyttelyn ja siirryin lampaiden iloksi. Eivät arvostaneet seuraani (tulin ilman herkkuja), eivätkä varsinkaan ymmärtäneet selfieiden päälle. 

Kauniita otoksia. 

Marja-Liisa täyttää nyt keväällä 11 vuotta ja kaunistuu vaan vanhetessaan. Aina se on näyttänyt kävelevältä kompostilta mutta viime vuosina jotenkin vielä enemmän. 


Aikani lampaiden kanssa turattuani en enää pystynyt selittämään itselleni enempää välttelyä. 

Nyt on pakko ryhtyä opiskelemaan. 

lauantai 27. helmikuuta 2016

Tutkimusmatkailua jauhokaapissa.

Keräilen jauhokaappiin mittavia kokoelmia pussinpohjia. Suunnitelmissa on ollut inventaarion tekeminen kaappiin mutta lykkäsin sitä liian pitkään.. Nimittäin Eppu päätti ryhtyä tuumasta toimeen. 


Ei ihan toivotulla tavalla kyllä edennyt Epun hommat. Maurimäyräkoirakin sai leivityksen.  

Siivouksen jälkeen oli vaan tartuttava toimeen ja leivottava ne jäljelle jääneet pussinpohjat. 


Kaapissa lymyili ruisleipäainespussukka, missä lienee mielenhäiriössä hankittu. Kokeilin siitä tehdä ruisleivän, ihan kelvollinen pikaruisleipä siitä tuli mutta teen tulevaisuudessakin oikealla juurella ja pitkän kaavan mukaan. 

Vaalea leipä oli kokoelma kaikkia mahdollisia jauhoja. 

Jauhokaapista löytyi myös purkillinen maitotiivistettä mistä päätin samalla sotkulla tehdä keksejä. Tällä kertaa taikinaan lykkäsin kaakaojauhetta, appelsiinin kuorta ja mehua. Pikkupoika reipasteli taikinasta pienellä tähtimuotilla keksejä. 



Hämmentävän jouluisilta näyttää mutta kohtahan se joulukin taas tulee. 

Tulihan siivottua, leivottua, sotkettua ja taas siivottua. 

maanantai 22. helmikuuta 2016

Blinejä ja fiaskoja.

Tänään taas sarjassamme päivä paratiisissa, pikkupoika sai heti aamusta ison vaihteen silmään ja kaikessa uhmakkuudessaan tärveli isosiskon baby lips-kokoelman, akvaarion ja muutaman muun kohteen. sillä aikaa kun siivosin näitä tuhoja niin Eppu marinoi kyökin lattian sitruunatiivisteellä. Tuli suursiivottua sitten koko murju. 

Mennyt vähän kotipainotteiseksi nyt tämä oleminen kun auto on yllättäen taas telakalla. Onneksi tässä omissa nurkissakin riittää puuhaa, joku käänsi lumisateen päälle ja lumitöitä on nyt riittänyt viikon tarpeiksi. Tomaatteja olen taas kylvänyt nii jotta piisaa ja lopun joutavan ajan oon töpeksinyt kyökissä.
Ruokalista on ollut varsin slaavilaisvaikutteinen. Stroganoffia, pelmenejä ja kaalipiirakkaa lämmittelynä ja nyt sitten uusi aluevaltaus blinit! Jostain syystä en ole niitä aikaisemmin saanut tehtyä mutta oli niin hyvää että ihan varmasti ne jää ruokalistalle. Nyt niitä syötiin kaappien ja pakkasen tyhjennyshengessä mädin, smetanan ja savustetun kilohailin kanssa mutta ensi kerralla ainakin savulohta täytyy saada lisäksi. 


Ponit ei saa herkkuja, ponit laihduttaa ja joutuvat tyytymään havuihin.. Aina ei mee tasan. 


Meillä on taas paikat pullollaan tipusia. Ankkalapset pääsee säännöllisesti tekemään ankkajuttuja vaikka ankkalampi on jäässä. 

Olen kattellut vuokrattavia taloja virosta. Ihan pikkusen kuumottelis, tässähän isoin ongelma on tämän nykyisen myynti. Tässä markkinatilanteessa kun myyntiaika voi olla ihan tolkuttoman pitkä, kahden päällekkäisen asuntolainan maksaminen tai ottaminen on jo ajatuksena karmiva niin vilahtipa mieleen sellainen että kaikkeahan ei tarvitse omistaa. Vuokraaminen voisi olla hyvä ratkaisu. Löysinkin unelmatalon, vapautuisi syyskuussa.. Pitäisi vaan uskaltaa tarttua tilaisuuteen. 

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Leivontaa.

Seuraavassa talossa on leivinuuni, siitä en suostu tinkimään. Vietettiin tänään vapaapäivää leipoen Epun kanssa. Järkky sotku ja kökköä tehdä karjalanpiirakoita sähköuunissa, ne karjikset kun mun mielestä kuuluu paistaa leivinuunissa, samoin kuin ruisleipä. Tähän taloon ei leivinuunia tule. Kustannuskysymys sekin, jos tähän olisi tarkoitus jäädä hamaan hautaan saakka niin tilanne olisi varmasti eri. 

No kuitenkin saatiin hukattua hivenen elähtäneet sitruunat kekseihin. Tuli hetkeksi palkintoäitifiilikset kun pöydällä on purkillinen itse tehtyjä keksejä. Hetki meni nopeasti ohi, liian nopeasti aloin miettimään jotta miksi näitä keksejä en saa aikaiseksi tehdä useammin. 



Luomuruokosokeria, omia munia, luomusitruunaa ja yllättävän vähän jauhoja. Ei eekoodeja eikä muutakaan kamalan myrkyllistä ja todella hyviä. Piilotin loput että huomisellekin jäisi edes pari. 

Karjalanpiirakat taas on sitä ihan perushuttua meillä. Aamu-, ilta- ja välipalat on kaikkein helpoin hoitaa mielikuvituksekkaasti sämpylöillä tai karjiksilla. Riisipuurosta meillä tykkää kaikki ja sitä kun keittää reilusti niin piirakat tulee vähän siinä kylkiäisenä. Viimeisen viikon aikana oon tainnut tehdä noita ehkä 150kpl. Teen aina pikkupiirakoita, tapojeni orja. 


Täytyy kyllä joku päivä ottaa taikinajuuri sulamaan ja ryhtyä sotkemaan ruisleipien kanssa. 

tiistai 16. helmikuuta 2016

Myötä- ja vastatuulta.

Myötätuulessa on aurinko mikä saa kaiken tuntumaan vähemmän tahmealta. Auringosta villiintyneenä lykkäsin lisää siementä multiin. Ties mistä villiintynyt pikkupuutarhuri tärveli kylvökset sekunnissa. 

Saatoin vähän hermostua. 

Linturintamalla on myös kevät, ankanpoikia on kuoriutunut kuusi ja sais tulla vielä lisää. Mikäli oikeen muistan, niin koneessa taitaa olla nyt kalkkunoita hautumassa. Fasaanien kanssa onkin taas ihmettelemistä, siellä se kukko sitkaasti hautoo, sillä on parikymmentä munaa alla. Jännä nähdä jotta onnistuuko kukon haudonnat. 

Kesäksi on suunnitteilla lihakanien hankintaa. Ajatuksena kasvattaa taas vähän lisää omavaraisuusastetta. Kunhan kevät tulee niin täytyy askarrella tiloja jäneksille. 
Kasvimaatakin täytyis laajentaa ja muutama muu homma puuhastella. Ei tule tylsää. 


sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Tehokasta viikonloppua.

Paprikat on laitettu itämään, jos edes puolet onnistuu niin hukutaan niihin taimiin. Kokeeksi laitoin paria kirsikkatomaattiakin, ajattelin kokeilla ulkokasvatusta niille. Paitsi jos kesä on samalainen kuin viime "kesä", voi taimet kantaa suoraan kompostiin. 
Kissojen takia kasvattelen näitä häkeissä. 

Ruokarintamalla ei ole tapahtunut oikeen muuta uutta kuin viilinvalmistusta. Senkin voisi laittaa lainausmerkkeihin, siinä kun on valmistusta tuskin nimeksikään. Kippoon laitoin reilut lusikalliset viiliä siemeneksi, maitoa päälle ja jätetään tekeytymään. Hyvää ja helppoa, pitäisi vaan muistaa useammin tehdä. 
Ei mikään erityisen kuvauksellinen kokonaisuus. 

Aasinsiltana kuvauksellisempaan toimivat kuitenkin. Nimittäin tänään aamiaisella sattui nätit värit lautaselle. Ehkä tää lähestyvä viljelyfiaskokausi saa katsomaan noita hedelmiä jotenkin enemmän sillä silmällä..