Päästiin tutustumaan paikalliseen eläinlääkäripäivystykseen koiran kanssa. Teinikoira Robin puri Paavoa niin että veri tirskui ja rustot paukkui (terrierit...huaah), reikä poskeen ja kaulan alle, ei se alkuun näyttänyt niin pahalta mutta tottakai se tulehtui ja sitä sitten käytiin tyhjennyttämässä ja antibiootit hakemassa.
Sitten piti taas lähteä kylille kun kerran ilman niitä lapsia oltiin, Vehoniemen automuseoon tampereelle siis. Kiva reissu, vanhoja hienoja autoja, upeet maisemat ja kesän eka kökkömakee jäätelötuutti. Harmi vaan että aina kun me ollaan liikenteessä niin tulee jotain draamaa, nyt sitten kilsa ennen mökin pihaa päättää biojäteastia ottaa loparit. Siinä on vika joka jo kerran korjattiin ja osa jonka uusiminen maksaa biljoonan. Mies onneksi sai sen ehjättyä, meinas melkeen jännittää toi kotimatka.
Pikkujäbä teki lähtemättömän vaikutuksen mun vanhempiin, mä luulen että niillä meni useampi päivä toipuessa. Sinnikkäinkin lapsenviihdyttäjä yleensä hyytyy siinä vaiheessa kun pikkujäbä vasta saa isompaa vaihdetta silmään. Sen kanssa kun on viettänyt tiivistä laatuaikaa joitain päiviä niin alkaa haaveilla sellaisista asioista kuin vaikka kahvikupillisen nauttiminen paikallaan istuen.
Mä join mökillä tosi monta kuppia kahvia, lämpimänä ja kirjaa lukien, nousematta kertaakaan pelastamaan ketään rotkon reunalta. Ihan parasta!
Parasta on myös savusauna, siellä me istuttiin tunteja. Joutsenet piti aivan jumalatonta metakkaa järvellä, muuta ääntä ei sitten ollutkaan.
Luultavasti me ei ihan lähitulevaisuudessa tästä lomailemaan päästä, mutta sitten kun päästään niin mä tahdon mökille tekemään ei mitään. Olen tuhat kertaa parempi ihminen kun saan välillä vetää vähän happea ja olla vaan.
On se sellanen pikku puuhastelija.
Mutta kuinka väsynyt ja keski-ikäinen musta onkaan tullut kun luksusloma tarkottaa sitä että saa vaan olla ja hengitellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti