Majalevo: huhtikuuta 2021

Projektia pukkaa kasvihuoneiden kanssa. Entisten siivoilua ja uuden kasaamista on ollut työn alla. Uuden kasaaminen etenee paremmin kuin entisten siivoaminen. uusi kasvihuone toki kuulostaa paljon hienommalta kuin todellisuus, tämä uusi on taas näitä minibudjetin puuhia. Vanhaan kehikkoon muovia ympärille ja niillä mennään. Isoin homma oli siirtää kehikko mönkijän kärrillä omalle pihalle. videolla on pätkiä siitä. Nyt alkaa olla uusi melkein muoveissaan ja toinen vanhoista suunnilleen siivottuna.

Kevät pääsee jostain syystä aina yllättämään, yhtäkkiä onkin hirveästi hommia tekemättä ja paniikki iskee, vaikkei oikeasti tarttis panikoida kunhan potut on ennen juhannusta istutettuna. Potturintamalla aloitin jo, laitoin jokusen annabellen kasvamaan, josko niistä juhannukseksi sais syötävää.

Kun nyt tuo kasvihuone on kokonaan muoveissaan, alkaa aitojen korjaus. Lehmien tarha ihan ekana, aitalangat on hankittuna, uusia tolppia vielä tartteis ja sitten vaan puuhaamaan. Lehmien jälkeen vuohien tarha, uusi kasvihuone on kiusallisen lähellä vuohitarhaa eli ennen kuin sinne yhtään kasvia uskaltaa laittaa, on vuohille tehtävä muuri ja vallihauta ympärille ja silti riski on olemassa. Saattoi olla muuten sittenkin virhe tehdä kasvari muovista eikä panssarilasista. Meni riskiarvio selkeästi poskelleen.

Lintuparat kökkii sisällä, vaikka nytkin aurinko paistaa ja lämmintä on lähes parikymppiä. no kesemmällä sitten.

Tänä vuonna meinasin kasvattaa kasvihuoneissa pavuista alken kaiken mahdollisen, potut, sipulit, kurpitsat ja porkkanat selviytyköön säiden armoilla, mutta muuten meinasin minimoida sään vaikutukset. hallaharsoa ostin valmiiksi jo syksyllä, viime keväänähän kaikkialla ne oli jo myyty loppuun ennen kuin tajusin tarvitsevani sellaisia ja nyt virheistäni oppineena, peittelen kurpitsat ennen kuin ne ovat hulmunneet myrskytuulissa tai melkein kuukahtaneet kylmiin öihin käristyttyään päivän helteessä. Tietysti tuolla vanhalla metodilla vain parhaimmat ja sitkeimmät yksilöt selviytyvät. Jättikurppia laitoin kasvamaan kolmea sorttia (atlantic giant, uchiki kuri ja big max) ja tottakai useamman taimen jokaista, vielä on vähän epäselvää että mihin mahdutan kasvamaan koko tuon seurueen. Samoin virginian tupakkaa on lähemmäs sata taimea.. huomaakohan naapuri jos valtaan kaistaleen hänen viljapellosta..

Seuraavana ostoslistalla on viinirypäle, kaksi tai maksimissaan kolme. Tuo uusin kasvihune nimittäin on niin korkea että sinne mahtuisi kivasti. Vaikka olin päättänyt etten tänä vuonna rakenna hirveää ruuhkaa ja tunge jokaista kömmeliä piukkaan kasveja, epäilen vahvasti että tälläkin kertaa loppukesästä kasviparat kärsii ruuhkasta.

Joka keväinen polttopuuhomma on onneksi jo valmis. Meillähän ei metsää tässä ole, joka vuosi on ollut jotain kaadettavaa sentään omasta takaa,mutta tällä kertaa piti ostaa tutulta runkoja ja pätkiä ne itse klapeiksi. Valmiit klapit oli kuitenkin hinnaltaan sen verran maltillisia että niillä nyt mennnään, ei nekään toki omin jaloin kasalle kävelleet. Muutama runko tuossa odottaa kaatamistaan, mutta joutuvat nyt tovin vielä odottamaan että saadaan kiireemmät hommat tehtyä.

Videolla meidän puuhastelua

ja niin taas vaihtui kuukausi, eli tarjolla on omavaraistelevien bloggareisen suuntana omavaraisempi elämä yhteispostaus. Tämän tekstin lopusta löytyy linkit muiden kirjoittajien juttuihin.

Huhtikuun aiheena on komposti. ajattelin aihetta kevyellä kauhulla, nimittäin tähän aikaan vuodesta meidän piha näyttää kaikkinensa sellaiselta valtavalta kompostilta. Oikeastaan siltä että meidän pihaan olisi tehty joku paikallisen jäteaseman laajennusosa, ei puutu kuin biohazard-kyltti portista. Luminen talvi on tosi huono juttu sellaiselle suurpiirteiselle pihanhoitajalle, jatkuva lumisade valitettavan näppärästi peittää kaikki heinäsilput ja muovilelujen maalliset jäännökset.. mutta ei siitä enempää, tallinpihan siivoustalkoot ovat alkaneet, juhannuksena on jo varmaan taas ihan kivannäköistä.

Mutta siis sellaista oikeaa kompostia meillä ei ole, tai oli edellisen omistajan peruja sellainen puinen kompostilaatikkosysteemi, sitä ei vaan tullut käytettyä. Edellinen omistaja kompostoi siinä puutarhajätettä, minun virallinen selitys on että käytän kitkemis- ja harvennus ja sensellaiset jätteet lämpöpenkkien pohjiin. Todellisuudessa olen niin laiska kitkemään että ne harvat kitketyt rikat ei kompostia vaadi, suurimman osan kaikesta pottumaasta nyhdetystä vesiheinästä syö eläimet ihan tuoreeltaan.

Ruokajätettäkään meillä ei oikein tule ja mä olen ihan satavarma että kompostiin nakattu elintarvikkeen murunenkin houkuttelee paikalle miljoonan rotan yhdyskunnan. Tähän ongelmaan ymmärtääkseni ratkaisu on bokashi, asiaan yhtään perehtymättä olen ymmärtänyt että se on sellainen siistihkö purkki mihin laitetaan porkkanankuoret ja muut sellaiset ja se muuttaa ne käden käänteessä uuteen olomuotoon. Innostuinkin jonkunverran ajatuksesta, pelkään vaan pahoin että jotenkin onnistun tyrimään tuollaisen bokashin hoivaamisen ja sen seurauksena mun bokashissa käynnistyy joku ei toivottu ja hyvin epästabiili reaktio joka johtaa siihen että meidän kyökissä mosahtaa räjähtävän ydinreaktorin pikkuserkku. Todella toivon että joku kanssabloggaaja kirjoittaa bokashista ja vakuuttaa ettei bokashilla saa aikaiseksi tatteja eikä ydinlaskeumaa, jolloin ehkä mäkin uskallan hankkia sellaisen.

Lantaa sensijaan kompostoin ja suhtaudun näihin aarrekasoihini ihan klonkkuna, nämä köyhät savimaat nimittäin imaisevat jonkinverran hyvin kompostoitunutta lantaa. Nyt useamman vuoden aktiivisen kompostin kärräämisen jälkeen meillä on kasvimailla oikeasti matoja. Paljon matoja.

Nyt onkin alkamassa se kompostinkärräys aika, viimeiset lumet kun sulaa ja piha vähän kuivuu niin talikko käteen kompostia kohti kasvimaita. Käsillä alkaa olemaan se vuoden kiireisin aika, kasvimaat kuntoon, aitojen korjausta, tipujen hoitoa ja uuden kasvihuoneen kasaus ja mitä kaikkea muuta.

Paprikat, tomaatit, munakoisot ja tupakat kasvaa hienosti. kiitos taimikaapin, kissat eivät ole päässeet verottamaan taimia. Kurkut ja kurpat odottelevat vielä, riittävän monena vuonna olen laittanut ne liian aikaisin ja nyt tänävuonna ajattelin vihdoin oppia virheistäni.

Lehmien ja hevosten laidun taitaa tänäkeväänä jäädä oman onnensa nojaan, viime keväänä mulla oli siitä kaikenlaisia suunnitelmia. Alkuun suunnitelma oli kylvää sinne paljon erilaisia niittykasveja. Siellä hevoset ja lehmät kirmailisivat kilpaa perhosten kanssa, plus ne sateenkaaret ja pörräävät pölyttäjät. Maatalouskaupassa suunnitelma vähän muutti muotoaan, nimittäin melko tyyriitä nuo niittysiemenseokset. Kylvettiin sitten pikalaidunseosta ja todella hyvä niin. Ei nekään siemenet ilmaisia olleet mutta eipähän mennyt haaskuulle ihan niin isoa kasaa rahaa kuin noiden niittyseosten kanssa olisi mennyt. Kevät oli rutikuiva, lumeton talvi ja sateeton kevät huolehti siitä ettei juurikaan mikään itänyt. Taidan tyytyä vaan katselemaan päältä että miltä tänä keväänä näyttää laitumella.

Rauha-kyytön siemennys pitäisi jossain vaiheessa ottaa työnalle ja samalla tiineystarkastaa Hulina. Hulina on kyllä moneen kertaan julistettu mahoksi, mutta täällä olleessaan se ei ole tehnyt kiimaa kertaakaan. Ennen tänne tuloa sonnit astui sitä oikein hyvään ja selkeään kiimaan. Ei Rauhan siemennyksellä kiire ole, se hoivailee edelleen ottolastaan, ayrshirevasikka Sählää. Sähläkin sai vihdoin oman kaulapannan. Hulina kun tuli meille Rauhan kanssa pikkuvasikkana, laitoin sille väliaikaisesti kaulapannaksi hevosten jalustinhihnan. Hulina on reissannut lappiin ja takaisin tänne etelään väliaikaisen pantansa kanssa, niin totesin että menköön sählällekin sama ratkaisu, en koskaan muista maatalouskaupassa käydessäni ostaa noita lehmien pantoja.

Sähläkin saa oman kellon kaulaan. Mahtaa olla näky kun Sählä aikanaan palautuu kotiinsa kellot kilisten ja timangiriimu kimaltaen. Ostin sille omaksi riimuksi sellaisen kimaltavan kammotuksen.

Polttopuut alkavat olemaan kasallaan ensi talveksi ja muutenkin hommat kulkee omalla aikataulullaan. Tiput kasvaa, vuohet lypsää niin hyvin että meinaa olla runsauden pula. Linnuthan nyt joutuvat olemaan sisällä lintuinfluenssan takia, mutta eiköhän niillekin vapaus koita kesemmällä.

Sade näyttäisi lakanneen, eli tallinpihan siivousta täytyy lähteä jatkamaan.

Muiden kirjoituksia löytyy täältä:

Vyöhyke 1

https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisuus-huhtikuu2021.html

https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/04/ylpea-kompostin-omistaja.html

http://www.apilankukka.fi/suuntana-omavaraisuus-2021-4-kompostointia-ja-sita-ihtiaan/

https://kakskulma.com/aloitin-bokashoinnin-kun-jate-muuttuu-raaka-aineeksi/

https://www.omavarainen.fi/l/huhtikuu2021/

Vyöhyke 2

https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2021/04/komposti-puutarhailun-sydan-ja-keuhkot.html

https://varmuusvara.blogspot.com/2021/04/huhtikuu-2021.html

https://www.omavarainenvegaani.fi/post/bokashi-on-vegaanisen-puutarhurin-paras-kaveri