Tulehdukset ja päänsärky loppuivat, ruokahalu palasi vähitellen, paino lähti nousemaan ja ihottumatkin katosivat kevään aikana.
Saatin meidän talo myytyä ja muutettiin uuteen, Eppu syntyi ja kaikki oli suunnilleen ihan ookoo.
Ekana syksynä alkoi hahmottumaan ettei talossa ollutkaa kaikki ihan ookoo, ei ollut riittävää ilmanvaihtoa, oikeastaan mitään ilmanvaihtoa. ilmanvaihtorempan jälkeen ja syksyn kosteiden ilmojen myötä alkoi tulla hajua, sitkeitä flunssia, ihottumaa ja migreenilääkkeitä söin kuin muroja. Välillä oireet tuntuivat katoavan ja hajutkin tuntui vain ajoittain. Pakkasella tai rutikuivalla kesäilmalla kaikki oli hyvin, mutta aina kun ilmakosteus nousi niin haju palasi.
Välillä ajattelin että oon vaan vainoharhainen ja siivonnut huonosti. Hajua oli eniten yläkerran makkareissa ja portaikossa. Eteinen meni uusiksi, eteisessä oli muovimatto ja ajattelin että josko se haju tulee siitä. Makkarit meni uusisksi. Juu, ei tullut haju muovimatoista eikä vanhoista tapeteista. Näen vieläkin painajaisia siitä makeasta sipulin ja paistetun jauhelihan aromista.
Onni onnettomuudessa, kylppäristä posahti viemäriputki ja niissä korjaustöissä löytyi portaikosta kylppärin vastaisesta seinästä vanha vesivahinko, rakenne oli avattu ja suljettu niine hyvineen.. no nyt se on korjattu eikä portaikosta tule hajua. Kylppärikin on nyt kokonaan uusittu, ei tarvitse miettiä että löytyykö sieltä jotain, ei löydy. Vessakin uusittiin, ihan vaan koska mulle pukkasi märkätilaneuroosi (tai psykoosi)
Mutta epäilys jäi, ihan helvetillinen kalvava epäilys siitä että jossain onkin jotain ja noilla tenavillakin menee terveys. Vähitellen tuli myös sellanen epämiellyttävä fiilis tätä taloa kohtaan, hittojako me joudutaan kärsimään siitä että tee-se-itse-mies 70-luvulla teki itse ja säästi.
Kallista se betonikin on, säästöbetoni toimii hyvin jos siinä on paljon säästöä ja vähän betonia, etenkin kun ohjaa rinnetalossa veden valumaan kivijalkaan, siitä on maakosteuden mukava nousta lateksimaalin alla. No nyt on korjattu sekin, onneksi lateksia oli vain yhdellä seinustalla.
Homekoira merkkasi vähän epämääräisesti yläkerran makkareiden väliseinän, se on avattava vielä ennen tämän myyntiin laittoa.
Missään ei pitäisi muuten olla mitään, talo on käyty läpi koiralla, kosteusmittarilla ja suurennuslasilla, kaikki edes etäisesti mahdolliset riskirakenteet on kartoitettu ja käyty läpi.
Mutta epäilys jäi ja epämiellyttävä fiilis jäi. Vaikka en ole monikemikaaliyliherkkä, en oireile metsässä enkä katupölystä mutta tällaisenaankin on riittävästi ongelmia, hometalossa en pysty varttia kauempaa olemaan, kuume nousee, henki sakkaa, silmät kutiaa ja räkä lentää.. mitä näitä mukavia oireita nyt on. Oikeesti onhan se ihan hemmetin kiusallista mennä jonkun luokse kylään ja kuolla eteiseen, olisi ihan kiva sopia jotain mökkeilyhommia ilman että tarvii miettiä puskeeko jossain nurkassa tattia, olisi ihan kiva käydä vaikka anoppilassa ja muutamalla muulla sukulaisella ja kaverilla. Ei tarvitse. Lapsilleni en tällaista missään nimessä halua, enkä halua oman oireilunikaan tästä yhtään lisääntyvän, siksi mä olen nykyään ihan psyko näissä asioissa. Seinähullu nurkkien haistelija.
Ei kyllä nämä asiat ole se ihan päällimmäinen syy muuttosuunnitelmiin, tämä vaan ei enää vastaa meidän tarpeita, sijainti on väärä eikä tässä ole riittäviä tiloja elää ja olla niinkuin haluamme tulevaisuudessa olla ja elää. Eli siis tota eläinpuolta ei ole tässä mahdollista kehittää siihen suuntaan kun me haluamme.
ja oikeasti tämä on kiva talo, kohtuulliset asumiskulut, kaunis talo kauniilla paikalla.
No se siitä, sitten miettimään seuraavaa siirtoa. Hirsitalo, ehdottomasti. Mielellään korkeilla huoneilla. Ei lastulevy ja muovimattohässäköitä. Ei niitä itse askarreltuja märkätilapainajaisia. Ei savimaalle salaojattomasti rakennettuja maanvaraisia laattoja.
Vanha hirsitalo. Sellaisen vielä korjaakin jos jostain kohdin on vuosikymmenten kuluessa laho päässyt tärvelemään hirsiä. Leivinuuni ja mahdollisuus lämmittää puulla.Ihan oikea painovoimainen ilmanvaihto, nää on niin nähty kun huippuimuria on pidetty päällä joskus ja jouluna tai sitten painovoimainen ilmanvaihto tarkoittaa sitä että ei ole tulo eikä meno räppänöitä, ku lämpö karkaa harakoille ja sitten vetää niskaan.
Ja mikä tärkeintä, rakentajana sellainen joka rakentamisesta on jotain ymmärtänyt.
Yhtälöön kun lisää maakellarin, vanhan kivinavetan ja muut vanhaan maatilaan kuuluvat rakennukset ja riittävästi maata, sopivassa suhteessa peltoa ja metsää. Ei varmasti helppo löydettävä. ja lampi, ankkalampi tarttis olla tai sitten ranta.
Naapurimaasta niitä löytyy enemmän, siellä on myös rakennuskulttuuri ollut erilaista kun suomessa mikä osaltaan vaikuttaa hyvinkin paljon paikallisen rakennuskannan nykytilanteeseen. Suomi kun tuntuu homehtuvan pystyyn, kuntien kiinteistöjä, kouluja ja päiväkoteja suljetaan, puretaan ja rempataan kiihtyvällä tahdilla. Köyhemmät kunnat yrittävät teeskennellä ettei ongelmaa ole. Oikeusasteet pursuilevat riitaisia talokauppoja. Rakennusliikkeet ja taloyhtiöt pakoilevat vastuitaan. Liian moni perhe kohtaa järkyttävän tragedian kun unelmatalo onkin sädesienen raiskaama paska, mistä joutuu lyhentämään lainaa ja mistä ei pääse eroon kuin polttamalla (siitä talosta siis, lainasta ei pääse kuin maksamalla). Samalla maksaa vuokraa väistötiloista ja maksamaan kaikki tutkimukset, asiantuntijoiden ja juristien palkkiot. Kukaan ei auta näitä perheitä joiden irtaimisto on viety kaatikselle ja talous kuralle.. Että oikeasti me ollaan päästy tosi vähällä. irtaimistoa on mennyt kaatikselle yhden vaatehuoneen verran (se kylppärin vesivahinko), vakuutusyhtiö on osallistunut kuluihin ja se mitä on omalla rahalla rempattu on ollut ihan vielä maksettavissa.
Meni niin tunteisiin tämä aihe että pukkas vähän paasauksen puolelle. Enkä laiskuuttani viitsi korjata kirjoitusvirheitä.
