Telttasaunontaa

Oikeastaan telttasauna on aika siisti, nyt kun tuuli on vähän puhallellut niin on suorastaan tunnelmallista istua lauteilla kuuntelemassa sääilmiöitä. Parasta on kun sataa, se ropina on niin tuttua mökkisaunasta että siihen tulee väkisinkin vähän lomafiilistä. 

Tenavatkin suhtautuu yllättävän myönteisesti telttasauna-suihkukontti komboon. 

Saunomisen lisäksi käytiin tänään kylällä joulumyyjäisissä, Eppu poniratsasti, siinä myyjäisten saldo. Kivaahan siellä oli kun näki kyläläisiä. 

Tonttuja ja pipareita. 

Asiasta toiseen, joulukalentereiden sijaan kääpiöt sai tollaset purkit mihin ilmestyy aamuisin pieniä tavaroita tai herkkuja. 

Juhlintaa

Unohdetaan usein juhlia hääpäiviä, eikä muisteta kuinka kauan aikaa on niistä teinivuosista kun alettiin seurustelemaan. Tänään sitten laskettiin vuosia, päädyttiin 17 vuoteen ja päätettiin juhlistaa moista suoritusta. 

Rapujuhlat marraskuussa. Toimii. 

Rapu on kyllä kaunis eläin..

Onhan tärähtänyt otos. 

Epun annos. 

Eppu kunnostautui tänään myös aamiaisella. Tehtiin yhdessä mozzarella croissantteja. 

Vähän piti saada ekstraa siihen perus munat, nakit, pekonit ja sämpylät linjaan. Nyt on ollut lidlissä halpaa vesimelonia ja sitä on tenavat popsinu aamiaisilla viime viikkoina. 

Pikkukokki 

Piparia kehiin.

Menin fiksuna lupaamaan lapsille piparin paistoa. Vesisateen, univelan ja pimeyden uuvuttamana on loistoidea ryhtyä moiseen suoritteeseen työpäivän selkään. Ei siinä, nyt murjussa tuoksuu joulu, piparia on niin jotta piisaa ja sotkukin on siivottu.

Sunnuntain satunnaisia

Käytiin laittamassa hautaa nätiksi ja lopun päivää oon yrittäny saada taloa nätimmäksi. Jää nähtäväksi että kuinka jouluisan tästä saa. 

Kynttilät sentään toimii aina. Ja valot. 

Koska siitä surkeasta tiskikoneestakin taas hönkä karkasi, hätyytin lapset tiskaamaan. 

Isompi oli niin näreissään että pienempi katsoi aiheelliseksi varustautua kypärällä. 

Mikko on puolestaan uhrannut päivän kylppärille, tai siis sille toistaiseksi käytöstä poistetulle talon osalle mihin mahdollisesti joskus ensi vuonna saadaan pesutilat. 

Mä todella toivon että ensi viikko sujuisi ilman mitään kummempaa vastatuulta. Nyt täytyy ensin palautua tästä viikosta ennen kuin jaksan uusia vastoinkäymisiä. 

Tauti selätetty

Olihan taas rutto, mutta nyt se taitaa olla kärsitty. Matalalentoa menty vielä tänään suoritusrintamalla. Kaupassa sentään käytiin ja mäkissä elvyttämässä rasva ja suolatasapainoa. 

Samaa elvytystä jatkettiin kotona. 

Käytiin me kylppärin uusia laattojakin ihmettelemässä. Olis sen kerenny kyllä lähempänä juhannustakin tehdä..

Panostin lähestyvään jouluunkin ripustamalla lamppuun joulukoristeita. 

Olihan siinäkin. Josko se nyt tästä taas lähtis. Saunaan ja petiin, jos jaksaa niin iltapalaksi voisi reipastella tortilloja. Jos jaksais. 

Ulkoloisia ja hajuhaittoja

Kosteusvauroinen murju itsessään on jo melkoinen aromipesä, siihen kun lisää kuningasidean tarjoilla yrjötautisille kalakeittoa niin lopputulos on suorastaan legendaarinen. Kummatkin tenavat laattasivat sänkynsä. 

Sellaisissa merkeissä mennyt tänään. Hauskinta hauskaa on ollut uusi sammakkopeli, Mikko oli paras sneppaamaan noita sammakoita ämpäriin. Menee se näinkin. 

Ja loppukevennyksenä mainittakoon koululta tullut täivaroitus, ulkoloisethan tästä enää puuttuukaan. 

Taas juhlitaan

Oikeastaan olis pitänyt laittaa lainausmerkit juhlintaan. Mikolla on tänään synttärit, näin keskiviikkona epäpyöreitä täyttävän juhlinta on vähän laimeeta. 

Miksi tässä perheessä kaikki paitsi minä juhlii synttäreitään syksyllä? 

Lahjakin oli laimeista laimein. Ei meillä aikuisia lahjota koskaan mitenkään suureellisesti, mutta että suklaata...

Okei, sentään aikuistensuklaata. 

Tänään on muuten mennyt vielä toipuessa päivä. Pikkuprinssi on voimaantunut lastenohjelmien parissa lepäillen. Mun ja Mikon makkarista on tullut uusi olohuone, odotan isosti rempan valmistumista. Ehkä jo ennen kesää?

Nyt tarttis taas rempoa toppahousut jalkaan ja lähteä tonne sateeseen, tälle illalle olis tarjolla vielä hevosten ruokintaa ja saunan lämmitys. Jos tässä murjussa tahtoo viettää laatuaikaa aikuisten kesken, on mentävä saunaan, se on ainoa paikka missä voi jutella ilman että jälkikasvu osallistuu keskusteluun. 

Tavallistakin tavallisempaa.

Sairastuvalla synkistellään, jopa lyhdyt pihalla näyttää masentuneilta. Murju huokuu melankoliaa ja rappioromantiikkaa. Marraskuu. Yök. 

Pahuuttani pakotin kissan ulkoilemaan. Tunsin oven läpi sen syyttävän katseen hiillostavan. Laskin sen takaisin sisään, toukokuussa uusi yritys, siihen asti on sääeste (mikäli mennään samalla kaavalla kuin aikaisemminkin).

Jotta kaikki olisi tavallisen tasapaksua niin tein eilisen pinaattikeiton jämistä lettuja. 

Todella kuvauksellista. 

Pyrstöyrjö saapui murjuun

Pienimmällä vatsatauti, isompaa yrjöttää ja vesivahinkosektorilla ei ole tapahtunut mainittavaa kuivumista kuukaudessa. Katsoin ansainneeni mukillisen jouluomenasiideriä, kynttilöitä ja kirjan. Kynttilät on parhaita, hämärässä valaistuksessa juhlahumusta rähjääntynyt murju näyttää vähän vähemmän törkyiseltä. 

Tekemättömien hommien lista on musertavan pitkä. Mietin sitä huomenna. 

Ahtaan paikan juhlintaa

Sukulaisia tuli juhlistamaan Tipun synttäreitä. Eilinen meni kauppakeskuksessa haahuillessa esiteinien kanssa, illalla hirveellä paineella tusasin kaakkua x2, kinkkupiirakan, lihapiirakan, sushia ja kaikki ne pikkutilpehöörit päälle. Koristelu jäi vähän vaisuksi tässä ahtaudessa mutta ihan hyvin tänne sitten kuitenkin mahduttiin. Menköön kenraaliharjoituksena joulunviettoon. 

Todella vaisua. 

Lapset sai hoitaa koristelun ihan oman makunsa mukaan. Hieno siitä tuli. 

Eppu sai lauantaina herkkuaamiaisen, Epun suurinta herkkua on hedelmät ja marjat. 

Mun ekalla vauvalla on synttärit.

Aika vaan karkaa johonkin. Vastahan se syntyi, miten siitä voi olla 11 vuotta? 

Mun vauvasta on kasvanu kaunokainen. 

Juhlitaan vasta viikonloppuna. Lauantaina kärvistellään synttärishoppailujen merkeissä ja sunnuntaina pidetään juhlat. 

Juhlatilahan on parhaimmillaan, nähtäväksi jää jotta kuinka tänne sovitaan. 

Vesivahingosta ei onneksi mitään uutta. Kuivaajat hurisee. Odotan isosti sitä päivää kun Emppu saa huoneensa takaisin, me kaikki saadaan olohuone, kylppäri ja sauna takaisin. 

Yleisesti vähän väsynyttä ja ankeeta tää marraskuu. Aamulla pimeetä ja illalla sama. Harmaata päivää näkee hetken auton tuulilasista työmatkalla. Ärsyttää kun on niin harmaata. 

Yritä tässä nyt sit piristyä. 

Leipova pikkupoika sentään ilahduttaa. 

Sämpylätaikina isänpäivältä. Tänään se sekoitteli pannaritaikinan. 

Marraskuu

Tytöllä on ihan just synttärit ja mä todella toivon että venyn ihmeisiin ja saan hoidettua homman kunniakkaasti maaliin. Kaikki nää kamat saadaan jemmattua johonkin ja tehtyä tilaa vieraille. Pitäis jaksaa laittaa kaikki herkut, koristelut ja hankkia lahjat, ainoo vaan että tämä tattivahinkoinen torppa on saanu mun terveyden siihen jamaan etten meinaa jaksaa mitään. 

Vesivahingon, työstressin ja normipikkulapsisetin aiheuttama stressi ja väsymys yhdistettynä homeoireisiin on sellanen värisuora ja täyskäsi että hirvittää. Kuitenkin on vaan pakko jaksaa. Marraskuu ja joulukuu kun on vielä sitä aikaa kun vietetään yhet jos toisetkin pippalot mitkä vaatii multa normaaliolosuhteissakin melkosta duunia. 

Loma tekis hyvää. Edes yheksi yöksi jos pääsis johonkin. Kesällä oltiin tallinnassa, se oli mun tän vuoden ainoa reissu pois kotoa. Mullahan ei ollut kesälomaa kun vasta keväällä aloitin, ens kesänä sitte lomailen ja karkaan kersojen kanssa horisonttiin täältä kotoa. 

Vali, vali, mutta kun väsyttää niin hitokseen paljon.