Paniikki

Oli tänään pikkuista paniikkia kun isompi lapsukainen oli hetken hukassa, löytyi kyllä sitten lukkojen takaa mutta kyllä siinä ehti säikähtää. Kun kerran töistä ryntäsin tänne kotio kesken päivän niin räpsin aikani kuluksi vähän kuvia kipoista. Oikeesti olis pitäny siivota ja sellasta tylsää mutta en sitte viittiny. 

Toi ei kyllä ole kippo, mutta nätti silti. 

Noi on vaan niin kauniit. 

Hauska kannu. 

Neukkupullo. 

Tipuset ja ryppynen pellava. 

Kas, samovaari ja kylkiäiset

Palautettiin appiukolta lainattu auto, käytiin mun vanhemmilla syömässä ja osallistuttiin mikon siskon miehen hajonneen auton pelastusoperaatioon. Ja käytiin pikainen kirppiskierros vantaalla. Reipas sunnuntai. 

Mukaan tarttui posliinia ja samovaari. 

Tarttis löytää jostain sähkäri kattoo ton vekottimen että sen sais käyttöön. 

Ja lisää lomonosovia. Ihanat kupit ja tassit. 

Teekannu. 

Tämä on aikaisempi löydös. Kaunis tämäkin. 

This and that

Autossa on nyt uusi moottori. Hemmetin hyvä, täällä takasurkeella ei nimittäin pärjää yhdellä autolla, etenkään jos toinen käy töissä lahdessa ja toinen helsingissä. 

Tänään myös pikkujäbä on ollut huomattavan tehokas:

Taidetta vahaliidulla. En todella tiedä että millä ton saa putsattua. 

Acer vs. Mehu. Acer hävisi. Pikkujäbältä lipsahti muki, kyllähän toi kone melkeen puolivuotta kestikin. Harmittaa. Isosti. 

Se siitä kirjasta. 

Legot on just parhaita makkarin lattialla. Etenkin paljain jaloin, pimeessä ja yöllä. 

En varmasti siivoa. 

Tein lasagnea ja pikkupoika todella käytti hyödyksi sen ajan kun kökin keittiössä. 

Voi kettu. Maanantai.

Toisesta autosta hajos moottori, ponilta puuttuu molemmat etukengät ja kylmäkin oli aamulla. Ei vaan jaksais. Lapsetkaan ei oikeen jaksanu. 

Saunan kautta parempaan huomiseen. 

Laiska sunnuntai

No joo, oli siinä vähän synttärileipomista ja kahvittelua mummin ja vaarin kanssa ja muuta sellasta. Muuten oltiin vaan hengiteltiin. Eppu näyttää mallia:

Taitaa olla kesän viimeisiä kukkia. 

Koska synttäreille sai kokkailla sydämensä kyllyydestä, niin sunnuntaipäivällisen kävin juhlavasti raapimassa kasaan kanalasta ja kasvimaalta. Perunoita, kananmunakastiketta ja tomaattia. Aikamoista. 

No, ehkä se riittää. 

Aamiaisella. 

Ja tottakai synttärikukat. 

Korkeassa purkissa, kiitos kissojen. 

Babyboy 3vuotta.

Mihin ihmeeseen aika karkaa? Vastahan toi pikkupoika syntyi. Mulla oli käsivarsi murtunut ja vauvanhoito hivenen haasteellista yksikätisenä, tietysti kuntoutus oli sitten ihan huippuluokkaa, vauva kun pitää kädet liikkeessä ihan luonnostaan. No nyt siitä vauvasta on kasvanut uhmakas sähikäinen. Synttäreiden kunniaksi nappula vetäs rasiallisen viinirypäleitä ja pastilleja. 

Onnea mussukalle!

Pieni poninkesyttäjä

Maunoponi päätyi meille koska se oli hyvin mieltynyt lasten itkettämiseen, se puri, potki ja uhitteli. Nykyään sillä vähän ote lipsuu, se on melkoisen mieltynyt pikkujäbään. Hassu pieni poika, kalkkuna ja kiukkuinen poni ovat ihan hullaantuneita siihen. 

Mitähän siellä näkyy?

Eikä toi poni anna välttämättä kiinni laitumelta tai tarhasta, paitsi tolle pojalle. 

Tarvitaan uusia hyllyjä.

Viikonloppuna tein taas löytöjä. 

Telkkä poikineen. Löytyi noi kanatkin, hauskaa jotta miten noissa käsin maalatuissa noi kuviot vaihtelee. 

Mikäs se siellä taustalla moikkailee? No sehän on lomonosovin rypälekarahvi, ihan priimakuntoisena. Happy me. 

Ja teekuppeja. Kolmen setti. 

Kukkokannuja kaksin kappalein. Toisessa vähän kultaukset kuluneet mutta toinen ihan loistavassa kunnossa. 

Kissa ja samovaari. 

Nyt on yläkerran kaapit virallisesti täynnä. Olen kyllä jo ottanut käyttöön alakerran kirjaston vitriinejä mutta täytyy investoida uuteen kaappiin. 

Oooooh, tomaatteja.

Olin jo luovuttanut, ajattelin ettei noi tompat kerkiä kypsymään ennen yöpakkasia. Laitoin taimet vähän myöhässä tulille ja kesä oli niin kylmä että uskon viimeiset rippeet meni siinä. No kyllä sieltä nyt kuitenkin niitä näyttäis tulevan. 

Pikkupoikakin on taas löytänyt uuden eläinystävän. Maunoponi tapasi ennen syödä lapsia, ei näemmä enää.